2 Tortone 2016 Alppien viereltä Petun rauhaan Aamu on kuin matkailumainoksesta. Merenselkä kimmeltää ja joutsen lähtee rannan tuntumasta nousukiitoon. Siipien läpsytyksen lisäksi juuri muuta ei sitten kuulukaan; mitä nyt pieni kahina, kun Romeo-kissa hyökkäilee nurmikolla. Ollaan Heli ja Olivier Grandjeanin kuistilla Särkisalon Petussa ja ihmetellään äänettomyyttä. –Sekin on nykyään jo arvo, että on näin hiljaista, miettii Heli Grandjean. Jos mökkimatkojen pituudesta järjestettäisiin leikkimielinen kisa, Grandjeanit olisivat todennäköisesti palkintosijoilla. Pariskunnan koti on Sveitsissä lähellä Geneveä, yli kahdentuhannen kilometrin päässä Särkisalosta. Pettuun johtaneen tarinan kertomisen voisi alkaa vaikka vuosikymmenien takaa Helsingistä. Heli Grandjean on lähtöjään Pohjois-Suomen tyttöjä. Kuten monella muullakin, tie vei etelään ja Helsinkiin. Yhteensattumilla on tietysti osansa kertomuksessa; eräänä iltana Helsingissä oli käymässä myös arkkitehtiopiskelijoiden ryhmä, eräänä jäsenenään muuan Olivier Grandjean. Loppu on arvattavissa; kohtaaminen johti yhteisen taipaleen alkuun ja siihen, että nyt takana on yli 40 vuotta Sveitsissä. Siteet Suomeen säilyivät kuitenkin läpi vuosien, mutta Pettuun tai koko Särkisaloon kytköksiä ei ollut. Seutu puhui puolestaan. –Ihastuimme Lounais-Suomeen, luontoon ja historiaan. On vanhat kirkot ja kartanot, herkuttelee Grandjean. Olivier Grandjean on piirtänyt arkkitehtina rakennuksia laidasta laitaan; esimerkiksi asuintaloja ja kouluja. Petun talo on myös hänen suunnittelemansa. Nuorena tohtii lähteä Kesämökistä puhuminen Grandjeanien tapauksessa ei pidä paikkaansa; Petussa ollaan usein pitkälle syksyyn ja talvellakin saaressa on käyty. Syksyllä pariskuntaa pitävät Särkisalossa esimerkiksi mainiot sienimetsät. Puheeksi tulee se, millainen asia Sveitsiin lähteminen aikanaan oli. –Nuorena kyllä uskaltaa lähteä, miettii Heli Grandjean. Näin siitä huolimatta, että ranskantaitokin oli varsin vähäinen; arki ja se, että kieltä käytti, opetti kielen nopeasti. Perheessä ollaan vuoroin vieraissa, mitä kieleen nyt tulee; Olivier Grandjean on aloittanut nyt suomen kurssin. Ranskaa puhuvalle suomi ei ole helpoin kieli omaksuttavaksi. –Se ei oikein muistuta mitään muuta kieltä. Perinteiset eväät Neljänkymmenen vuoden aikana Suomi on muuttunut koko lailla paljon. Heli Grandjean miettii, että yksi paljon elänyt asia on kieli, pelkästään uusia sanoja on tullut varsin paljon. –Ja nykyään ei enää verbejä taivutella, ja ennen kun sanottiin että minun autoni, niin nyt se onkin minun auto, hän nauraa. Sveitsillä ja Suomella on jotain yhteistä; molemmilla on maine hyvinvointivaltioina, joissa asiat ovat koko lailla mallillaan. Toisaalta erojakin on: –Esimerkiksi äitien töissäkäyntiä ei sillä lailla tueta kuin Suomessa, miettii pitkään kotiäitinä ollut Heli Grandjean. Sveitsissä hallinto on Suomesta poikkeava; ylinnä on valaliitto, sen alla kantonit ja kunnat. Kielialueita on neljä; retoromaanisen lisäksi saksan,-ranskanja italiankieliset. Suora demokratia näkyy vaalien määrässä. –Siellä äänestetään kovin monesta asiasta. Mielikuvissa Sveitsi yhdistyy ainakin tieteeseen ja talviurheiluun sekä tietysti Alppeihin ja juustoon. Yllätys ei ole, että Grandjeanien matkatavaroissa on joskus Pettuun tullessa myös juustoa. Vastaavasti Sveitsin suuntaan lähtiessä mukana on myös klassikoita: ruisleipää ja Fazerin sinistä. Naapuriapu toimii Pettu on hiljainen saari sillan ja lossin takana; Grandjeanit miettivät, että saarella ollaan sopivasti eristyksissä. Se ei tarkoita yksinäisyyttä; naapuriapu saa vuolaat kiitokset. Esimerkiksi taloa pidetään silmällä. –Se on ollut mainiota huomata, miten yhteisöllisyys täällä toimii. Elämänpiiri laajenee kesällä myös hiukan mantereen puolelle. Heli Grandjean piti Sveitsissä kymmenen vuotta antiikkiliikettä ja aikoo jatkaa toimintaa kesäkaupan muodossa. Paikka on löytynyt Nurkkilan koululta. –Näin eläkkeelläkin mielellään tekee jotain. Kahden maan välillä jatkunut sukkulointi on tehnyt sen, että tärkeintä paikkaa on vaikea nimetä. –Kun ei ole oikein mistään kotoisin, on helpommin kotonaan kaikkialla. Sveitsissä tosin ovat lähempänä kaikkein tärkeimmät; kolme lasta ja lapsenlapset. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Kyllä se on ihan totta; ajat muuttuvat ja vaatimukset samoin. Suomalaisen kesän kuva muuttuu siinä samassa. Vanhojen lehtien selaaminen on joskus antoisaa, etenkin tekniikan alan lehtien. Selväksi käy aika pian 60-luvunkin julkaisuja lukiessa, että siitä ei ole montaa vuosikymmentä, kun esimerkiksi perheen kesälomareissu saattoi tarkoittaa telttamajoitusta. Nykyvinkkelistä katsoen moinen lomailu vaatii hiukan luontoa; koko porukka taatusti ilmastoimattomaan pikku-Fiatiin tai Kuplaan, pakaasit lasten sekaan ja teltta katolle ja ei kun maantielle ja sopivassa niemennokassa sitten majoitus pystyyn. Kun vielä muistetaan, että takavuosina kesät olivat aina helteisiä, autojen penkit tekonahkaa ja autossa tupakointi määrätietoista, niin herkemmät saavat jo tilanteen ajattelusta matkapahoinvointia. Telttailua seurasivat motellit ja korpihotellien sarja ja niin edelleen. *** Vanhoista lehdistä lähti tuo ajatus liikkeelle ja siitä miete harhautui itse niihin lehtiin. Moni kesämökkihän on vanhojen lehtien hautuumaa, enkä tarkoita sytykkeeksi vietyjä sanomalehtiä enkä kompostiin haravoituja koivunlehtiä. Usea on se mökki tai huvila, jossa ainakin puuceessä luetaan kesä toisensa jälkeen takavuosien aikakauslehtiä ainakin vielä. Paljonhan on mökinparannusohjelmia, jotka usuttavat ajattelua siihen suuntaan, että nykyaika voi tulla mökillekin ja tammikuun 1992 Avotakka saa lähteä keräykseen. Paljon on jo tapahtunut; harvalla mökillä luetaan kynttilänvalossa ja tehdään totia kantoveteen. Tietysti lehdet ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Perinteisesti mökki on ollut myös esimerkiksi vanhojen huonekalujen viimeinen palveluspaikka. Suorastaan ihmeellistä on, että moni nukkuu mökillä kuin tukki siinä sängyssä, jossa kotona ei saanut hyvää asentoa tai unta sitten millään. Toisaalta tämä perinne on hämmästyttävä. Miksi vapaa-ajanasunnolla pitäisi ehdoin tahdoin tyytyä epämukavaan ja kehnosti toimivaan varustukseen, kun rentoutua piti. Tai sitten kyse ei ole pyrkimyksestä säästää rahaa tai olla muuten järkevä, vaan siitä, että mökillä halutaan pitää mukana muistoja. Ensimmäiseen omaan asuntoon hankittu jakkara mökin nurkassa toimii vähän samoin kuin vanha valokuva. Piirre on jollain tavalla toki lämmittävä yhtä lailla kuin kylmääviä ovat ne kodit, joissa ei ole ensimmäistäkään vanhaa esinettä. *** Muistojen ja sitä kautta jonkinmoisen paikallishistorian taltioiminen tietysti on kunniakkaan kuuloinen peruste pitää vanhaa tavaraa mukanaan, ja tietäisittepä, mitä kaikkea tällä on perusteltu. Ihan oma lukunsa on ns. rönttävaatekulttuuri mökillä käytetään puhki asti myös moni vaate. Ihan syytön ei tule oltua itsekään. Kaapissa on edelleen paita, joka on ostettu vuonna 1995. Kaikki kunnia pitää antaa Black Horsen tehtaan silloiselle laadunvalvonnalle; paita ei ole ollut kovin kallis, mutta huonoa tekoa se ei voi olla, jos siitä ei ole 21 vuoden jälkeenkään yksikään sauma auennut. Venynyt ja haalistunut se tietysti on ja kaiken kaikkiaan 90-luvun värimaailma on lähtökohtaisesti sellainen, että paita on viimeiset kymmenen vuotta ollut kotikäytössä ja silloinkin kuulemma mieluusti vain, kun verhot ovat kiinni. Nykyaikana tämäkin on kiireisempää. Viime kesänä hankin halpahallista klapintekohousut, jotka eivät nekään olleet kalliit. Niiden kuosi oli jo uutena sellainen, että esitettiin vakava varoitus menemästä puuvajaa julkisemmille paikoille nuo jalassa. Ensimmäisen päivän jälkeen housut olivat neljästä kohtaa halki ja sama varoitus kuultiin painokkaammin. Ehkä tämä selittää jotain siitä, miksi se on nimenomaan vanha tavara, jota mökeillä näkee käytössä. Ennen oli kaikki paremmin-asenteella liikkeellä oleva kuittaa koko homman sillä, että nykyajan kertakäyttökampe ei kestä edes sinne asti. Hyvää kesää. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Menneet vuodet lehdissä Tortone Eteläisen Salon kesälehti 2016 Julkaisija Perniönseudun Lehti Lupajantie 1, 25500 Perniö toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 www.pernionseudunlehti.fi Päätoimittaja Pekka Mäenpää Toimitus, taitto ja kansikuva Aku Poutanen Ilmoitukset Tea Niinimäki Maija Poutanen Painopaikka Salon lehtitehdas Kannen malli Olivia MacGill
3 Tortone 2016 Sisällä: Pala Perniötä Turussa Sivu 5 Tietyöt tehdään kesällä Sivu 6 Kesäauto, joka vie mihin vaan Sivu 8 Tapahtumia kesä tulvillaan Sivut 10-11 Kesän kakuissa maistuu porkkana Sivut 12-13 Lähiolut kesäiltaan Sivu 14 Pihat avautuvat elokuussa Sivu 17 Kesäinen Teijo inspiroi keraamikkoa Sivu 18 Kirja kiertää Sivu 20 Heli ja Olivier Grandjeanin mökkikausi alkaa keväällä ja päättyy vasta myöhään syksyllä. Tortone on käpy Perniön murteella eli pernjäks.
4 Tortone 2016 LA 2.7.2016 klo •11-15. Mathildan Marina • Cateringpalvelut • Hierontaja jalkojenhoidot info@mathildanmarina.? www.mathildanmarina.? Mathildedalin Kyläpanimo & Kyläleipuri Mathildedalin kylässä pannaan omaa olutta ja leivotaan juureen leipää ja pullaa. Mathildedalin Kyläpuoti Idyllisestä Kyläpuodista voit ostaa suoraan tekijöiltä olutta ja leipää sekä muita paikallisia herkkuja. Matildan puistotie 4, 25660 Mathildedal. Oluentekijä Tuomo 040 507 3563, Kyläleipuri Elina 050 302 6680, kylapanimo.fi, kylaleipuri.fi
5 Tortone 2016 Maailma on vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut aika tavalla, mutta uuttakin tietoa löytyy. Keväällä saatui käteen Vesa Mäkisen toimittama opas Kotimaan matkanähtävyydet.Oppaan ensimmäinen painos on vuodelta 1979 ja löytynyt kappale on kolmatta painosta vuodelta 1988. Perniön kohdalla esitellään tietysti kirkot ja lainamakasiini, joka on kunnallinen matkailun opastuskeskus. Kauempaa soitettaessa piti valita suuntanumero 924. A W Ranckenin piirtämästä museosta kerrotaan sen jäljittelevän Maarian pappilaa. Oppaassa hakusanojen järjestyksessä ei ole minkäänlaista logiikkaa, mutta kaikenlaisia kysymyksiä jäi pyörimään. Perniön hiihtokeskus löytyy Kiskontien eteläpuolelta; opas lupaa, että tarjolla on yksi rinne, pituutta 250 metriä ja korkeuseroa 47 metriä ja yksi hissi. Kuka muistaa. Kosken ruukkiyhdyskunta on saanut paljon tilaa mutta on oppaan mukaan Perniönjoen rannalla. Yhtä paljon saa tilaa Orijärven kuparikaivos, jonka malmia jalostettiin Koskella 17991849.Malmi kuljetettiin talvella hevosilla, kesällä proomuilla, mutta tietääkö joku, missä oli proomujen lähtöpaikka ”Mjölnars”? Särkisaloa ei koko kirjasesta löydy eikä Salostakaan muuta kuin Helisnummen kappeli, Meritalo, Seppä Laurin puisto ja Vuohensaari. Kirja arvelee Meritalon olevan Salon vanhin rakennus. 1980-luvun matkaopas jätti Särkisalon tyystin huomiotta Perniön museo jäljittelee Maarian pappilaa? Perniön tupa jäi linnan puistoon Turun linna puistoineen kuuluu kansallisiin historiahelmiin. Moniko muistaa, että puistolla on myös kytkös Perniöön. 1900-luvun alkupuolella nimittäin Näsen kartanon silloinen omistaja C.A.F Björkenheim lahjoitti ns. Perniön tuvan linnan puistoon kaavailtua ulkoilmamuseota varten. Tupa oli lähtöisin Iso-kuustosta ja se oli rakennettu 1700-luvulla. Ulkoilmamuseo jakoi mielipiteitä jo aikanaan, eikä se koskaan toteutunut. Tupa jäi paikoilleen, joskin sen kohtalo oli katkolla sodan aikana: Perniöstä tuotu aittarakennus tuhoutuis palossa, mutta tupa säästyi. Sen jälkeen tupaa palloteltiin; vuonna 1980 Turun maakuntamuseo lahjoiti tuvan Perniön kunnalle museon 50-vuotislahjaksi. Siirto ei toteutunut, ja asiaan palattiin melkein 20 vuotta myöhemmin; vuonna 1998 tupaa tarjottiin uudelleen, ja Perniön sivistyslautakunta kuitenkin kieltäytyi kunniasta – siirto olisi maksanut yli 200 000 markkaa. Tämän jälkeen kuvaan astui kotiseutuyhdistys, joka anoi ja sai siirtoa varten avustuksia muun muassa EU:lta ja Suomen kulttuurirahastolta. Apurahaa haettiin myös tuvan sisäpuolta, muun muassa huonekalujen kunnostusta, varten. Varsinaisiin siirtokuluihin saadut summat jäivät pieniksi ja paikkavaihtoehtoina palloteltiin niin museonmäkeä kuin pappilan aluettakin – samoin Näsen kartanon aluetta. Siirtohankkeesta uutisoitiin viimeisen kerran vuonna 2000, tällöin selviteltiin paikkavaihtoehtoja. Sen jälkeen hanke suljettiin ja kotiseutuyhdistys luovutti maakuntarahaston lahjoituksen eteenpäin. Tupa seisoo Turussa edelleen. Kunnalle kohdistettu lahjoitus on edelleen voimassa. Lähde: kotiseutuyhdistyksen arkisto/Antero Peijonen Ehkä näissä todella on yhdennäköisyyttä: vas. Perniön museo ja oikealla Maarian pappila. Perniön tupa uinuu Turun linnan puistossa.
6 Tortone 2016 Tiemiehen kesä menee muilla mailla Mika Laitinen hieroo kengänkärjellä tiemaalausta Särkisalossa. Ammattilainen pystyy sanomaan muutakin kuin että asfaltissa on keltaista väriä. –On se kolmen millin raitaa, mutta ei meidän laittamaamme. Särkisalolainen Mika Laitinen on kova kalamies, ja sikäli sopisi ehkä sanoa, että hän on vastarannan kiiski. Kun muut pakkaavat autonsa ja saapuvat kesäksi Särkisaloon mökeille ja kalavesille, lähtee Laitinen täsmälleen vastakkaiseen suuntaan. Syy on selvä; kesällä tehdään Suomessa tietyöt, ja tietöitä seuraavat tiemerkitsijät, eli se joukko, joka maalaa tiehen kaistamerkit ja reunaviivat ja muun tarvittavan informaation. Laitinen työskentelee tiemerkitsijänä Cleanosolin leivissä. Yritys toimii kaikissa pohjoismaissa. Kaiken takana on, kuinkas muuten ja kesälehteen sopivasti, kesätyö. –Kun neljätoistavuotiaana aloitti, niin kohta on 30 vuotta täynnä, summaa Laitinen. Aika oli tyystin toinen: –Silloin ei tarvittu viittä korttia taskuun, että pääsee hommiin, hän kärjistää. Ensimmäinen masiina alla oli harjakone ja ensimmäinen työpaikka Ajoratamerkintä Mäki&Palmroos. Yhtiön vetäjiin tuolloin kuulunut Pekka Mäki saa kiitokset oppi-isänä toimimisesta. Ajat ovat toiset myös niin, että ennen kaikki ei ollut paremmin. Työmukavuus on ottanut isoja askeleita. Avokoneista on päästy, ja tänä päivänä tiemerkitsijä istuu helteistä tietämättä kuorma-auton ilmastoidussa ohjaamossa. –Ja on se vähän niinkin, että jos kaksi kesää tekee, ei näistä hommista pääse, Laitinen letkauttaa. Maltti on valttia Laitinen näyttää kuvaa kuorma-auton ohjaamosta, jossa on ylimääräistäkin varustusta vaatimattoman lentokoneen verran. Kuski saa paikaltaan esimerkiksi määriteltyä, millaista raitaa tehdään ja samalla kytkettyä auton perän led-tauluun tarvittavat opasteet. –Turvallisuus on parantunut älyttömästi, Mika Laitinen sanoo. Silti merkitsijän toive on, että oli kesämökille tai milloin mihinkin puuhamaahan miten kova kiire vaan, työkoneiden kohdalla maltettaisiin mieli. –Aina välillä joku Audimies tulee niin kiireisenä ja ajaa viivojen yli. Pieni knoppitieto: värimassassa on lasikuulia, jotka parantavat heijastavuutta. Sade sotkee kaiken Hyvä työporukka on saman työnantajan leivissä viihtymisessä iso tekijä, samoin työn vapaus. Ely-keskus kilpailuttaa hankinnat ja merkitsijät saavat tehdä aikataulunsa suhteellisen vapaasti. Laitinen myöntää, että kesäsäät tekevät joskus aikatauluille tepposet, sateella kun ei voi maalata. –Se ei ole parhaita hetkiä istua jossain pohjoisessa odottamassa, koska kuivuu. Ja sitten soi puhelin, että eikö siellä ole jo valmista. Eräs mieleenpainunut keikka oli Istanbulissa. –Se oli ihan pelkkää odottelua ja vain yöaikaan saattoi tehdä. Pohjoisen maisemat, Lappi ja Norja, ovat jääneet mieleen mieleisinä kohteina. –Lapissa ei suolata, se helpottaa. Siellä on jotenkin rento meininki aina. –Ja aika hyvin sen muistaa, missä on milloinkin oltu. Lappiin talvella perheen kanssa mennessä muistaa, että jaa niin, tässäkin oltiin silloin maalaamassa, Laitinen myhäilee. Eikä koko kesä mene työmailla nytkään; runsaan viikon työputkea seuraavat hiukan lyhemmät vapaat. Työn varjopuoliin kuuluu, että hotelleissa ei ole juuri eksotiikkaa enää vapaaajalla, Laitisen kesäöistä kun aika moni sujuu hotellin lakanoissa. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Tiemerkitsijän autossa riittää peilejä. Kuva on Norjasta, missä riittäisi maisemissakin katseltavaa. TIemerkitsijän käsiala näkyy kaikille tienkäyttäjille. Mika Laitinen on työskennellyt tiemerkitsijänä eri puolilla Suomea ja muita Pohjoismaita. Ohjaamossa on normaalin varustuksen lisäksi muun muassa maalauslaitteiden hallintalaitteet.
7 Tortone 2016 Ihastu muotoiluun, rakastu ajotuntumaan. Mercedes-Benz CLA Coupé & Shooting Brake. Vakiovarusteena mm.: 18-tuumaiset kevytmetallivanteet, jäähdyttimen musta timanttisäleikkö, Artico-tekonahka-/kangasverhoilu, nahalla verhoiltu ohjauspyörä, etuistuinten mukavuuspaketti sekä Collision Prevention Assist Plus -törmäyksenestoavustin. CLA 180 Automatic Edition (ei facelift) autoveroton hinta sis. alv 30 000 € + arvioitu autovero 6 893,77 € + toimituskulut 600 € = 37 493,77 €. Vapaa autoetu 730 €/kk, käyttöetu 565 €/kk. CO 2 -päästöt 122 g/km, EU-keskikulutus 5,6 l/100 km. CLA 180 Automatic Edition Shooting Brake autoveroton hinta sis. alv 30 650 € + arvioitu autovero 7 632,83 € + toimituskulut 600 €= 38 882,83 €. Vapaa autoetu 750 €/kk, käyttöetu 585 €/kk. CO 2 -päästöt 128 g/km, EU-keskikulutus 5,7 l/100 km. Tarjous on voimassa rajoitetun ajan. Koskee uusia tilauksia ja rajattua erää autoja. Kuvan autot lisävarustein. Automaattivaihteisto € Autoja rajoitettu erä! ASTRUM VENE Täyden palvelun venetalo Astrum Veneessä sinua palvelevat Henri Jokinen p. 040 7798160 henri.jokinen@astrum.fi Petteri Lehtonen p. 044 7773970 petteri.lehtonen@astrum.fi Aika vaihtaa vene kesäksi? Poikkea Joensuunkadulle! Valitsemalla Silver-veneen tiedät hankkivasi pitkäaikaisen, suomalaisen laatutuotteen, jonka arvo säilyy ja jolla veneily on hiljaista, helppoa ja huoletonta. Buster on Pohjoismaiden suosituin moottorivene, jonka laajasta mallistosta löydät parhaat vaihtoehdot monipuoliseen vapaa-ajan veneilyyn ja vaativaan työhön. Näiden merkkien lisäksi Grandezza -veneet meiltä! SALO, Joensuunkatu 15 Myynti 02 777 3950 Huolto 02 777 3930 Varaosat 02 777 3940 Avoinna ma-pe 9-18 la 10-14 Mercedekset myy Kai Packalen p. 044 777 3918 kai.packalen@astrum.fi Muista myös vaihtoveneemme, kurkkaa www.astrumvene.fi! www.facebook.com/astrumvene Löydät meidät myös Facebookista!
8 Tortone 2016 Kuusikosta kuuluu dieselin raksutus ja kohta oksien takaa mönkii näkyviin äänen aiheuttaja. Lantikkahan se on, pitkä ja vihreä. Land Rover, ”Lantikka”, kuuluu autona samaan kulttiesineiden sarjaan kuin Rättisitikka ja Kupla. Perniöläinen Pasi Pohjolainen ihastui Lantikkaan jo parikymppisenä. –Mutta eihän nuori mies voi näin hitaalla autolla ajaa, hän naureskelee. Haaveesta tuli totta parikymmentä vuotta myöhemmin ja nykyisen Lantikkansa Pohjolainen hankki kymmenisen vuotta sitten. Vuosikymmenien aikana Lantikkaa on tavattu milloin mistäkin; syvimmästä viidakosta tai aavikoilta, viranomaiskäytöstä pitkin maailmaa, kuninkaallisen palatsin parkkipaikalta, Skotlannin nummilta, maatiloilta. Lista on loputon, samoin Lantikasta tehtyjen versioiden määrä; on paloautoa, nokatonta kuormaautoa, telaketjuversiota ja oma lukunsa ovat maastoajon harrastajien rakentelemat yksilöt. –Kaikista valmistuneista lantikoistahan on 70 prosenttia yhä liikenteessä, Pasi Pohjolainen muistuttaa. Seikkailujen liikkeelle pistämä mielikuvitus ei kuitenkaan ollut se, mikä häntä innosti. –Siinä ulkonäössä oli jotain sellaista, että se vetosi. Ensimmäinen Land Rover tuli markkinoille vuonna 1948. Tarkoituksena oli luoda monikäyttöinen työkone maatiloille ja muille tarvitsijoille. Korissa ja tekniikassa tehtiin paljonkin muutoksia vuosikymmenien aikana, mutta Lantikan perusolemus ja tyyli pysyivät niin samoina, että asiaan perehtymättömältä voi jäädä vuosimalli sanomatta. Viimeksi perinteisten oloista Lantikkaa myytiin nimellä Defender, ja sen valmistus loppui tämän vuoden alussa. Pohjolaisen auto on niin sanottua kolmossarjaa ja valmistunut vuonna 1975. Nyt puheena olevan auton mallinimi on Land Rover 109 Station Wagon; numerosarja tarkoittaa akseliväliä tuumissa. Norjaan ja takaisin Pohjolaiselle nykyinen auto tuli Porista, ja hän purki pitkään seisseen auton aluksi osiin, uusi tarvittavat nippelit ja kokosi auton. Ihan entiselleen auto ei jäänyt, esimerkiksi sähköt on vedetty kokonaan uusiksi. –Nyt siellä on kunnon releytykset, ja polttimoakaan ei ole tarvinnut vaihtaa. Lantikka on Pohjolaisella nyt kesäkäytössä ja sillä on takana muun muassa useampia Norjan reissuja. –Se viehättää, kun on auto johon mahtuu mitä vaan, ja jolla pääsee mihin vaan, Pohjolainen hehkuttaa. Lantikalla on maine krouvina ja kestävänä työkaluna; toisaalta mitä vaan voi sattua. Erään lentävän lauseen mukaan jokainen matka Land Roverilla on seikkailu. Pasi Pohjolainen on käsistään taitava ja pitää pidemmillä matkoilla mukana kunnon työkaluja varaosavalikoimaa. –Jos siellä Jäämeren rannassa, josta on sata kilometriä lähimpään tölliin, tulee vaikka tällainen inhimillisesti pieni asia kuin kansipahvin vaihto eteen. Yksi Norjan -keikka sujui ilman starttimoottoria, joka kössähti jo alkumatkasta. Auto piti aina sammuttaa mäkeen. –Nukkuminen autossa sitten oli vähän outoa, naureskelee Pohjolainen. Lantikka vaatii joka tapauksessa hoivaa; saranoiden säätöä, voitelua, nesteiden tarkistelua ja muuta, joka nykyautoilla suhaavilta on jo unohtunut. Mutta ei tämä puhumalla parane, lähdetään lenkille. Lantikka on korkea ja ovi isolle miehelle kapea, mutta ohjaamossa istuu mukavasti. Pohjolainen jyräyttää dieselin käyntiin ja sitten menoksi. Voima tulee heti Tekniikan ihmisille voidaan kertoa perustiedot; moottori on nelisylinterinen ja sen tilavuus on 2,25 litraa. Tehoa on 62 hevosvoimaa ja autolla painoa noin 1,8 tonnia. Edessä ja takana on jäykät akselit lehtijousin ja jarruina rumpujarrut tehostimella. –Sanoisin, että jarrut ovat hyvät; ne saa vauhdistakin lukkoon kun vaan hyppää polkimelle. Mutta tosiaan on hypättävä, Pohjolainen myhäilee. Vaihteiston yhteydessä on luonnollisesti alennusvaihde, joka on osatekijä siinä, että Lantikka on etevä peli maastossa edelleen. –Tämähän on nimenomaan maastoauto, ei maasturi, Pohjolainen korostaa. Kautta aikojen Lantikkaa on testeissä kehuttu maasto-ominaisuuksistaan mutta etenkin takavuosina toruttu melustaan ja lämmityslaitteestaan. Viimeksi mainitun Pohjolainenkin myöntää todeksi; kuumaa tulee parhaiten kesällä, mutta talvellakaan ikkunat eivät jäädy, jos niitä pitää auki. Mukavimmillaan Lantikka on pienellä tiellä ”kekkosenasfaltilla”, jousitus nielee kuopat ja koneen surrutus on jopa pehmeän oloinen. Kiihdyttäessä vääntö tulee heti; turha huudattaminen ei auta. Puheita ajettavuuden huonoudesta Pohjolainen ihmettelee. –Tämä on kuin vanha hevonen; kun se kerran löytää oikean uran niin sillä se menee. Kaupunkipelinä Lantikka on työläs; kääntöympyrä on iso ja ohjaus raskas, toisaalta näkyvyys on hyvä. Mutta metsäänhän tässä piti. Pikkutieltä traktorinuralle, alas jyrkästä penkasta ja alennusvaihteistosta pieni puoli päälle. Suuri kivi ylittyy noin ja se kallistus, mikä kyytiläistä jo hirvittää, ei ole vielä mitään. –Tämähän nyt on ihan naurettavan helppoa maastoa, toteaa Pohjolainen sompaillessaan takaisin tielle ylös penkkaa. Jotkut pitävät puhekielessä Lantikkana myös Toyotan Land Cruiseria? –Niin, ainahan joku hairahtaa vähän väärille poluille, Pohjolainen virnistää. Iso asia on auton englantilaisuus, olkoonkin, että Lantikkaa on tehty muuallakin. –Sama juttu kuin öljykangastakissa. Sitten se vasta on öljykangastakki, kun se on Englannissa tehty, Pohjolainen miettii. Lantikka on aito asia. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Lantikka vie minne vaan Kuiva mäntykangas ei ole Lantikalle kuin näyttää. Kestopäällysteellä Lantikka ohjautuu kevyellä otteella. Ohjaamossa on kaikki tarvittava, sanoo Pasi Pohjolainen.
9 Tortone 2016 Laituriratkaisut asiantuntemuksella ? Kelluvat laiturit ? Kiinteät laiturit ? Venetelakat ? Laituritarvikkeet ? Poijut ? Sukellustyöt ? Terassit ? Portaat ? Korjaustyöt ? Asennukset ? Ilmainen arviointi ja suunnittelu ? UUTUUS! Taittuvat uimaportaat, rosteria 4-, 6ja 8-askelmaisena OTA YHTEYTTÄ 040 726 7403 info@laiturit.fi Tutustu palveluihimme ja valikoimaamme netissä. Uudet verkkosivut osoitteessa: laiturit.fi Keskellä kesäistä Saloa Plazaan on helppo tulla. 3h ilmaista pysäköintiaikaa asiakkaillemme, 750 autopaikkaa, joista 500 katettua ja suuri osa sisähallissa. Lähes 60 erikoisliikettä ja palvelua. Kauppakeskus Plaza, Vilhonkatu 8, Salo Palvelemme: S-market: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10-18 Erikoisliikkeet: ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 Liikekohtaiset palveluajat netissä. Torstai Torit tulevat taas! Talon täydeltä tapahtumia ja tarjouksia joka torstai 9.6. alkaen Plazan kauppiailla on mahtavia tarjouksia joka torstai läpi kesän. Lisäksi toreilla nähdään paljon ohjelmaa ja kilpailuja. Tule paikalle katsomaan, mitä kaikkea Plazassa tapahtuukaan. Tervetuloa mukaan! Katso lisää: www.kauppakeskusplaza.fi facebook.com/kauppakeskusplaza Tule paikalle katsomaan kauppiaiden mahtavat toritarjoukset
10 Tortone 2016 TAPAHTUMAKALENTERI Galleria Levolan näyttelyt Kesäkuu:Professsori Jarmo Virmavirta, maalauksia Heinäkuu: Professori Heljä Liukko-Sundström Elokuu :Professori Lauri Ahlgren, maalauksia Syyskuu: Ari Laitinen, akvarelleja Tiedot on poimittu kaupungin sivulta ja saatu tapahtumien järjestäjiltä. Etusijalle on nostettu eteläisessä Salossa tai keskustassa järjestettävät tapahtumat. Tiedot poimittu 27.5. Kesäkuu: 2.6. Salon Iltatori Benjamin 5.6. alkaen ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 6.-9.6.Salon tennisseuran tennisleirit alkavat 6.10.6. Alakoululaisten liikunnallinen päiväleIri, urheilupuisto 6.6.Kohtuuspiknik nurmikolla, kulttuuritalo Villi 7.6.-21.8 Perniön museo avoinna 8.6. Hippo-kisat, Salo 8.6. alkaen Prisma-Liigan pelikierrokset 9. 12.6. Lasten Laulukaupungin festivaali 11.6. Hallin lavan tanssit, kesän ajan pääsääntöisesti lauantaisin 3.9. asti 11.6. Perniön kirkonkyläyhdistyksen kesän avaus Avoimet kylät-päivänä. Klo 9-13, Perniön tori. 11.6. Kävelykierros / Lukkarinmäkeä ristiin rastiin, Salon kaupungintalo 11.6. Teijon kirkossa avoimet ovet Teijon ruukkikylä 11.6. SalPa FC Åland, 12.6. Andi-Maraton 14.6. Emmi Loven ja Trio Sonata esittävät George Sonatan musiikkia Salon taidemuseo Veturitalli 16.6. Torstaikierros / Perniön emäntiä ennen ja nyt, Lähdöt klo 15.00 Kulttuuritalo Kivan edestä 16.6.Salon Iltatori Sanni 18.6.Kävelykierros / Vihreää, vehreää, kukkien loistoa, lähtöpiste Salon kaupungintalo 18.6.Teijon kirkossa avoimet ovet 22.6.alkaen Mooseksen Perintö Vuohensaaren kesäteatteri Salon Iltatori Salon Puhallinorkesteri 24.6. Juhannustanssit, Hallin lava 24.6.Teijon perinteiset juhannusjuhlat 25.6.Teijon kirkossa avoimet ovet 28.6. Kirakan kesäteatterin näytelmäviikko alkaa, Kolme muskettisoturia 28.6. SalPa BK-46 29.6.Salon seudun ajoneuvoharrastajien kuukausitapa aminen,Virtasenkauppa 3 6 . T o r s t a i k i e r r o s / K o n s e r t t i r e t k i Särkisaloon,Lähdöt klo 15.00, Kiva 30.6.Salon Iltatori Matti Esko 30.6. Eino Grön Hallin lavalla Heinäkuu: 1.7. alkaen Pirturanta-näytelmä, Teijon satamaranta 1.7. alkaen Diivat-farssi, Mathildedalin kesäteatteri 2.7. Kävelykierros / Pystejä, patsaita, prosenttitaidetta, lähtö kaupungintalolta 2.7. Kesä yhdessä Salossa 2016, Kisko-päivä, Kiskolan piha ja kirjasto 7.7. Torstaikierros / Perinteitä kunnioittaen Perniön Koskelle, lähdöt klo 15.00 Kivan edestä 7.7. Salon Iltatori Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani 9.7. Kävelykierros / Molemmil pualil jokke, lähtöpiste kaupungintalo 10.7.SalPa Atlantis FC 14.7. Salon Iltatori Edu Kettunen 15.7. Kemiönsaaren musiikkijuhlat, Kamarimusiikin helmiä, Veturitalli 16.7.Kävelykierros / Nikkarityyliä keskellä kaupunkia, kaupungintalolta 19.7. Salon Golfkeskus, miesten SM lyöntipeli 21.7. Torstaikierros / Kuninkaantien helmiä Halikossa, kaupungintalolta 21.7. Salon Iltatori Krista Siegfrieds 23.7. Kesä yhdessä Salossa 2016, Särkisalo-päivä, Meripirtti 23.7.Kävelykierros / Vihreää, vehreää, kukkien loistoa, kaupungintalolta, 24.7. SalPa FC Viikingit 24.7. Salon seudun ajoneuvoharrastajien kuukausitapaaminen, Virtasenkauppa 28.7.Salon Iltatori Laura Voutilainen 29.-30.7. Outfox Festival, Hansantontti 30.7. Kävelykierros / Molemmil pualil jokke, lähtö kaupungintalolta Elokuu: 4.8.Salon Iltatori SaloJazz Live: Dandy Gravy ‘n’ Funks 5.8 EtnoSalo-Festival2016, Vuohensaari 6.8. Kesä yhdessä Salossa 2016, Laurin markkinat 7.8.SalPa FC Espoo, Salon Urheilupuisto 11.8.Salon Iltatori Elias Kaskinen 18.8.Kesä yhdessä Salossa 2016, Yhdistysten iltatori 18.8.Torstaikierros / Kartanoretki Teijon ruukille, Lähdöt klo 15.00 Kivan edestä 18.8.Salon Iltatori Joku Paikallinen Bändi 20.8.Salon Vahvin Mies 2016, Salon tori 20.8.SalPa FC Kiffen 25.8.Salon Iltatori Tangokuninkaalliset 2016 27.8.Kesä yhdessä Salossa 2016, Muurlan Wanhanajan markkinat, opisto 31.8.Salon seudun ajoneuvoharrastajien kuukausitapaaminen 2,9.Kivi, Vesterinen ja sakset-stand up Koko kirjo osoitteessa www.salo.fi/tapahtumakalenteri Tapahtumat poimittu kaupungin tiedoista, etusijalle nostettu Tammisaaren ja Tenholan tapahtumat. 7.6.-4.9. Kesätrubaduureja, tiistaisin klo 14, 16, 18, Café Gamla Stan, Saunak. 5, Tms 7.6.-23.8. Iltatori, tiistaisin klo 15-19, Stallöreninpuisto, Tammisaari 18.6. Kanonruset, Tammisaari, liikuntatapahtuma koko perheelle 21.6.-22.7. Kunnon Kansleri, kesäteatteri, Mustion Linna, mustionlinna.fi 22.6.-4.8. Raaseporin kesäteatteri (ruotsinkielinen), ”The Sound Of Music”, Raaseporin linnantie, raseborg.org 27.6.-10.8 Saaristoristeily Jussarön saarelle keskiviikkoisin 11-16.30 ja Rödjanille Älgön saarella maanantaisin 11-14, lähtö Tammisaaren Pohjoissatamasta, visitraasepori.com 29.6.-27.7. Vanhan kaupungin opaskierros, Tammisaari. Lähtö Raatihuoneentorilta keskiviikkoisin klo 11, 8 . 2.7. Vanhojen paloautojen päivä, näyttely klo 11-14, Stallörenin puisto, Tms 2.7. ”Visor på väg” museon pihalla, Tammisaaressa klo 19 8.7. Merivoimien vuosipäivä, Tammisaari 9.-10.7. Bossa Nova Blues & Rock, Ormnäsintie 1, Tammisaari, bluesrock.fi 9.7. City-Kirppis, Kuninkaankatu, Tammisaari 9.7. Bromarvin yö, klo 16-01, Bromarvin saaristosatama 16.-17.7. Keskiaikaa Raaseporissa, Raaseporin Linnanrauniot, rams.fi 23.7. Nordcenter Music Festival, Jari Sillanpää ja Laura Voutilainen 29.7. Karjaan yö 30.7. Tenholan päivä klo 10-16 4.-7.8. Tammisaaren kesäkonsertit, Tammisaaren kirkko, Iso Kirkkokatu, 6.8. Kävelykatu Kuninkaankatu 50 v., Tammisaari 20.8 City Outlet, Tammisaari Näyttelyt 4.6–4.9. Veden Varassa, Galleria Elverket, Kustaa Vaasan katu 11, Tammisaari, 20.4.-29.1.17 RaaseporiVallan linnake, Tammisaaren museokeskus EKTA, Kustaa Vaasan katu 11 1.4.-13.1.17 Elämä Fiskarsin ruukissa, Fiskarsin museo, Peltorivi 13 2.5.-31.8. Muutosten meri, Tammisaaren luontokeskus, Rantapuistikko, luontoon.fi Pysyvä Helene Schjerfbeckin elämä ja taide, Tammisaaren museokeskus EKTA, www.visitraasepori.com / www.evenemax.fi Raasepori Salo Tästä alkoivat teatterikesät Kirakassa: Perniönseudun Lehden ennakkojuttu on ilmestynyt 30. heinäkuuta 1987, joten tänä vuonna näyttämölle astellaan kolmattakymmenettä kertaa. Tänä vuonna kappaleena on Kolme muskettisoturia. Kuninkaankatua juhlitaan elokuussa. Kuva Raaseporin kaupunki. LainaMakasiinin näyttelyt Avoinna tiistaista sunnuntaihin 11 18 28.6. 14.8. Näytteilleasettajat: 28.6.-10.7. Mirka Laine-Penttilä, 12.7-24.7. Laura Pajarinen, 12.7. -31.7. TarjaMaija Mussaari ja Liisa Levänen 26.7.-31.7. Virpi Ekman 26.7.-14.8 Perniön Kulttuurisäätiö: Armas Hutri 2.8.-14.8. Perniön Kotiseutuyhdistys ry: Kuvia Perniöstä 2.8.-14.8. Maaja Kotitalousnaiset ry: Pyykkipäivä Avoinna tiistaista sunnuntaihin 11 18 28.6. 14.8.
11 Tortone 2016 Tmi SIIVOUS JA MONITOIMIPALVELU Kukkamaa Eija Siivoukset Peruspesut Ikkunanpesut Mökkisiivoukset Remonttisiivoukset P. 040 553 2113 Kotitalousvähennyskelpoinen yritys Paperipuoti Askarteluja toimistotarvikkeita Taidegalleria Tervetuloa! www.paperipuoti. ark. 9-17, la 9-14 Engelsbyntie 1, Kemiö p. 02-421 031 Perinteiset talonmiestyöt -Mökkitalkkaripalvelu -Veneiden huollot ja korjaukset -Polttopuiden teko kohteessa, myös traktorisirkkelillä (ilman sähköä) -Maa-ainesten, sepelien ja polttopuiden toimitus -Kaikenlaiset traktorityöt -Vaihtolavapalvelu P. 0400 412 767 / Tuominen Kotitalousvähennysmahdollisuus Lisätiedot osoitteesta: www.dreamdriver.fi Voimassa 31.12.2016 DREAMDRIVER AUTOKOULU Turuntie 9, 24240 Salo Lupajantie 3, 25500 Perniö Tel. 040 5929 852 toimisto@dreamdriver.f i DREAMDRIVER AUTOKOULU Mopokortti tällä kupongilla 350 € ? Tapahtumajärjestäjät toimittaneet tiedot. 24.6. Juhannussalon pystytysVilla Tallbackassa klo 12.00. Juhannussalon koristelua, musiikkia ja yhteislaulua. 23.7. Särkisalopäivä klo 10 –14 Meripirtissä, Särkisalontie 590 lasten juoksukisa, perinnepelejä, , näyttelyjä,vuoden särkisalolaisen julkistaminen ym ym. Tiedustelut ja myyntipöytävaraukset puh. 050 5163492/S.Willgren, 050 3598501/ P.Palm 27.8. Muinaistulien ilta Niksaaressa klo 19.00 Pelejä ym. ohjelmaa, puhe kesän päättyessä. kulttuuripalkitsemisia, tanssia ym ym. Kokko n. klo 21.15. Tied. Kari Salminen, puh.045 6303393 Yhres etteskesi: Särkisalon kirjasto lomalla 23.6-24.7. Särkisalokodin ovet suljettuna 4.7.-14.8. Ovet avoinna kirjaston aukioloaikana. Kuntosali ja hyvinvointiyrittäjien palvelut normaalisti koko kesän. Nuokkari kesätauolla, syksyn aloitus ke 24.8. Kevään viimeiset Keskiviikkokaffet lettukestien merkeissä 22.6. klo 14. Kaffet alkavat syksyllä 17.8. Yhres kävelyt torstaisin klo 11-12. 30.6. asti. Lähtö Särkisalokodilta. Jatkuu 18.8. Yhres -ruokailu torstaisin klo 12-13 Särkisalokodissa 30.6 asti. Jatkuu 18.8. La 11.6. klo 12-14 Avoimet kylät -päivä Särkisalokodissa Ma 13.6. klo 13 Ikäinfoiltapäivä Särkisalokodissa, Salon kaupunki Ke 29.6. ja 10.8. klo 14 Farfarinkaffet Förbyssä Su 3.7. Kesäteatteriretki Pirturanta, Teijo. Lähtö klo 15.30 seurakuntakodin parkkipaikalta. www.yhres.fi ja www.sarkisalo.fi TAPAHTUMAKALENTERI Tapahtumat poimittu kunnan kalenterista. Etusijalle otettu Kemiön keskustan, Kilan ja Strömman alueet. Koko saaren ja saariston tapahtumatiedot ja esimerkiksi saaristoristeilyt http:// www.visitkimitoon.fi/fi/ tapahtumat-fi Kesäkuu: 1–29.6 Klo 11–12.30, /ke. Aikamatkoja lapsille, www. sagalund.fi 5.6 Klo 11 Westersin Puutarhapäivä. 6.-20.6 Klo 18 Ullan pyöräilyretket maanantaisin, Amosparken Kimito. 6-29.6 Klo 11-16 Toiminnallinen Sirkusnäyttely. Mekaniska verkstan / Taalintehdas 11.6 Lindan Cup jalkapalloturnaus, www.facebook. com/lindancup 111.6 Klo 12-16 Avoimet Kylät Strömma – Dahlby http://www.kimito.fi/ strommadalby/index.html 18.6 Siltajuoksu, www. siltajuoksu.com 18.6 Klo 16 Kiilan Äänipäivät. www.westers.fi 19.6 Klo 12-16 Huutokauppa & Kirppis, Wrethalla. 21-28.6 Klo 17.30 Ti. Kesäjoogaa, Långdalen, Kemiö. 22.6 Klo 10-12 Barnens dag i Dalsbruks Bruksmuseum 30.6 Klo 17-19 Takakonttikirppis. TjudaSkola. Heinäkuu: 1.7 Klo 14 ” Västanfjärdsboken”, Västanfjärdkirjanäyttelyn avajaiset kirjaston yläkerrassa. 2.7 Sagalund elää, www. sagalund.fi 5-31.7 Klo 10.30–12, ti. Nallesynttärit 1-4 v. lapsille. Sagalunds museum 6.7 Klo 18 Kulinaarinen konsertti. www.westers.fi 6–27.7 Klo 11–12.30, ke. Aikamatkoja lapsille, www. sagalund.fi 8-10.7. Klo 13-18 Strömma-Dahlby kyläyhdistyksen Kirppis 8-10.7 Baltic Jazz, www. balticjazz.com 11-17.7 Kemiönsaaren Musiikkijuhlat, www.kimitomusicfestival.fi 13.7 Klo 18 I Shakespeares sällskap. www.westers.fi 30.7 Kimito Island Open, www.meriteijogolf. com Elokuu: 3.8 Klo 18 Kulinaarinen konsertti. www.westers.fi 6-7.8 Nurmikenttäcup, ksf.sporttisaitti.com/fotboll/ grasplanscup-nurmikenttacup 6.8 Poker Run, www.pokerrun.fi/ohjelma.php 12.8 Taiteiden yö, Villa Lande Kimito. 13.8 Klo 17 Lauantaikonsertti. www.westers.fi Kemiönsaari Jahti Eugenia risteilee myös tänä kesänä. Särkisalo: Lasten juoksukilpailu kuuluu Särkisalopäivän ohjelmaan.
12 Tortone 2016 Veronika Erikssonia ei voi ainakaan downshiftauksesta syyttää. Kun opettajat nauttivat yleensä pitkästä kesälomasta, hotellija ravintola-alaa Salon ammattiopistossa opettava Eriksson aloittaa jo neljännen kesänsä kesäkahvila Opaliinan vetäjänä Perniön asemalla. Kahvilaa hän kutsuu vain harrastuksekseen. – Minulle tämä on tärkeää siksikin, että pidän näin oman alan käytännön ammattitaitoa yllä. Opettaminen on kuitenkin toisenlaista työtä. Samalla saan uusia vinkkejä opetustyöhön ja pystyn tarjoamaan oppilaillekin työmahdollisuuksia, perustelee Eriksson. Työmahdollisuuksia tulee ammattiin opiskeleville muualtakin kuin kahvilan puolelta. Esimerkiksi kaunis kyltti rakennuksen seinässä on ammattiopiston metallipuolen opiskelijoiden tekemä. Eriksson ei myöskään halua myöskään mennä sieltä, missä aita on matalin ja missä pääsisi halvimmalla. – Minulle on tärkeää se, että annokset tarjoillaan pöytiin. Ja vielä niin, että mukana on lisukkeita ja koristelua, ei pelkkää kakunpalaa. Pärjäisin täällä kai yksinkin, jos myisin vain suoraan tiskiltä. Tärkeää on myös se, että mahdollisimman monet käyttämäni raaka-aineet on tuotettu lähellä, korostaa Eriksson. Vaikka Opaliinasta saa nykyisin myös suolaista purtavaa, paikalle tullaan enimmäkseen makeiden herkkujen vuoksi. – Omat intohimonikin suuntautuvat enemmän makeiden herkkujen puolelle. Tämä porkkanakakku on ollut meillä alusta saakka. Se on yksi kestosuosikeista, esittelee Eriksson. Porkkanakakussa on voituorejuustokuorrute, ja koristeluun voidaan käyttää vaikkapa mansikkaa, viinimarjanlehtiä, mantelikeksin paloja ja syötäviä orvokinkukkia. – Erittäin suosittuja ovat myös mansikkakermakakku ja sacherkakku. Klassiset kakut pitävät pintansa, tietää Eriksson. Sen Eriksson on huomannut, että hyytelöpintaisille kakuille ei ole kovaa menekkiä löytynyt. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että hyytelökakut eivät ole niin itse tehdyn näköisiä. Opaliinan ideointi alkoi, kun Veronika Eriksson vietti äitiyslomaa reilut neljä vuotta sitten. Vanhasta rautatieläisten saunastahan voisi saada aikaan jotain. Lisäpontta idealle toi viereinen Maurin makasiini, jonka asiakkaat kysyivät kahvittelupaikan perään. Nyt heillä sellainen on, ja Erikssonilla toisaalta paikka, josta hän löytää kahvilaansa arvostamaansa vanhaa tavaraa kalustukseen ja koristeeksi. Seinustalta löytyvä ikivanha ruosteinen polkupyörä on kuitenkin ihan oma löytö. – Mustikkametsästä tämän löysin ja kysyin metsän omistajalta, voisinko saada tämän itselleni. Hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, hymyilee Eriksson. Jos sisustus on vanhaa, niin tuoreita kakkuja tehdään joka päivä. Tavoitteena on pitää neljästä kuuteen erilaista makeaa vaihtoehtoa tarjolla jokaiselle aukiolopäivälle. Opaliina on avoinna päivittäin heti juhannuksen jälkeisestä viikosta lähtien elokuun alkupuolelle. Varaslähtö otetaan jo kahtena tätä aiempana kesälauantaina. Kakku-uutuuksiakin on tulossa tulevalle kesälle. – Ainakin lakritsia sisältävä sitruunamoussekakku, gluteeniton italialainen valkosuklaa-mutakakku sekä suklaapähkinäkakku, paljastaa Eriksson. Minna Urpo Kakkuja koko kesän Perniön Aimontapontien molemmissa päissä odotellaan herkullista kakkukesää. Toki suolaisempaakin purtavaa saa, mutta kakut kiehtovat niin Tuohitun kyläyhdistyksen myyjäisissä kuin myös kesäkahvila Opaliinan tarjonnassa Perniön asemalla. Tuohitussa kehitettiin viime kesäksi omaperäinen Tuohittu-leivos, ja Opaliinan makeat herkut tarjoillaan pöytiin jo neljättä kesää. Porkkana näyttää sopivan hyvin maaseudun kakkuihin. Tuohittu-leivoksen välistä löytyy porkkanahilloa, kun taas porkkanakakku on yksi Opaliinan kestosuosikeista. Aimontapontie on herkkutie Veronika vaihtaa kesäksi koulun kahvilaan Porkkanakakku on yksi kahvilan suosikeista. Se on Veronika Erikssonin mukaan helppo valmistaa. Opaliinassa saa silmänruokaa myös kukista tai vaikkapa vanhoista kaapeista. Se ei ole kai kenellekään uutta, että Perniö on maailman napa. Jos joku ei sitä tiedä, voi sen perustella. Kun Perniöstä pääsee joka suuntaan, tämän on pakko olla keskellä. Eikä sekään vielä, mutta minkä tahansa suunnan valitsee, varmasti joskus tulee kaffepaussin paikka. Välttämättä ei mihinkään tarvitse lähteäkään, perjantaiaamuisin kahvit voi ostaa torin Kaffeflikoilta. Kahvila Papu on keskellä kylää ja kahvin lisäksi tarjolla on keittoa. Papu on auki arkisin 10-17 ja lauantaina 11-15. Toisella puolella jokea on Kunnantalon kahvila, kesän aukioloaikoja ei ole vielä vahvistettu. Kirkon takana Lainamakasiini aukeaa juhannuksen jälkeen tiistaina. Aseman suoralla on Esson baari, oikeasti St1, mutta kuka sitä niemeä käyttää. Avoinna ma-pe 7-20, la 8-19.30 ja su klo 8.30-20. Teijon tienhaaran jälkeen on Galleria Levola, kahvia ja herkkuja saa näyttelyiden aukioloaikoina. Asemalla Opaliina aukeaa kokopäiväseksi juhannuksen jälkeen ja palvelee pari viikkoa elokuun puolelle arkisin kello 11-18 ja lauantaisin 11-16. Lähempänä Saloa voi poiketa Lehtirannan lomakeskukseen. Kahvila Amanda on pääsääntöisesti auki tiistaista sunnuntaihin 11-22. A-oikeudet. Etelässä, Tenholassa Frimans Diversehandelin ravintola Bakfickan keskellä kirkonkylää aukeaa aamukuudelta. ”Takatasku” on auki ma-to 6-19, pe 6-21, la 8-21 ja su 12-18. Ravintolassa on A-oikeudet. Lännen suuntaan mentäessä ensimmäisen kupillisen voi nauttia ABC:lla aamuKaffepaussin paikka?
13 Tortone 2016 Porkkanahillo innosti Tuohittu-leivoksen tekoon Tuohittu-leivoksen tarina alkoi, kun kyläyhdistyksen puheenjohtajan ja leipurikondiittorin Elli Kaukiaisen Satu-äidin työkaveri oli tehnyt omaan kakkuunsa porkkanahillosta kiilteen. Satu Kaukiainen pyysi porkkanahillon ohjeen, ja kyläyhdistyksessä ryhdyttiin porukalla miettimään, mihin leivonnaiseen hilloa voitaisiin käyttää. – Pullaakin pohdittiin, mutta lopulta syntyi leivos. Maistatin samaa leivosta sekä porkkanaettä vadelmahillotäytteellä. Kaikki olivat sitä mieltä, että porkkana on parempi, kertoo leivoksen suunnitellut Elli Kaukiainen. Porkkanan maku ei tule hillossa kovin selvästi esiin. Enemmän maistuu sitruunamehu, jota on myös mukana pienen sokerimäärän lisäksi. Sokerikakkukerrosten väliin tulee porkkanahillon lisäksi myös voikreemiä. – Siinä ajattelin säilyvyyttä, sillä kerman kanssa voi kesätoreilla tulla hankaluuksia. Voikreemi säilyy paremmin, perustelee Elli Kaukiainen. Leivoksen alin kerros on tehty murennetuista kekseistä. Siinäkin on ajateltu tarjoilun helppoutta: palan pystyy periaatteessa syömään ilman lusikkaa, vaikka sellaisia usein onkin tarjolla. Leivoksen vaaleassa sokerimassasta tehdyssä päällyskerroksessa on mustia viivoja siellä täällä. – Se on elintarvikeväriä, joka saa pinnan muistuttamaan tuohta, mainitsi Satu Kaukiainen toukokuun lopussa, kun Tuohitun kyläyhdistys järjesti kakkubuffetin ravintolapäivän yhteydessä. Koristelut Tuohittuleivokseen voidaan tehdä sesonginkin mukaan. Ravintolapäivänä käytettiin vaaleanpunaiseksi värjätyn kermavaahdon lisäksi vastikään komeiksi kasvaneita mustikankukkia ja -lehtiä. Toukokuun kakkubuffetiin kyläyhdistyksen puuhanaiset olivat valinneet nimikkoleivoksensa lisäksi neljä muuta herkkua: Britakakun, Kartanon sitruunatortun, Nina Lincolnin suklaatortun sekä Taivaallisen tyrnikakun. Tyrnikakku oli Tuohitussa aivan uusi kokeilu aiemmin raakakakkua ei oltu kyläyhdistyksen tapahtumissa tarjoiltu. Viljaton, maidoton ja sokeritonkin kakku saa makeutensa taateleista ja hunajasta, ja kakkupohja on tehty pähkinöistä. Reseptin löysi netistä Tanja Virtanen. –Reseptissä luki, että pinnalle mehiläisen siitepölyä! Se jää kyllä nyt tekemättä, naurahti Virtanen. Syötäviä kukkia eli tässä tapauksessa orvokkeja pinnalle sentään löytyi. Kärkniemen resepti toimii Monella kylän naisista on oma suosikkikakkunsa, jota hän valmistaa mielellään kylätapahtumiin. Milja Eklundin suosikki on Kartanon sitruunatorttu. – Resepti on peräisin Kärkniemen kartanosta Sauvosta. Se on helppo tehdä, sisältää paljon voita ja sokeria ja tietysti sitruunaa, kuvailee Eklund. Brita-kakku on Anja Saijoen bravuuri. – Siihen kuuluvat marengit on helppo pakastaa ja myöhemmin laittaa kahden marenkilevyn väliin kermavaahtoa ja jotain marjoja tai hilloa. Mustikka on yksi mahdollisuus, mutta esimerkiksi raparperihillosta saa raikkautta. Brita-kakku on saanut kesätoreillamme suuren suosion. Tuohitun omaa nimikkoleivosta sekä muitakin leivonnaisia on tarjolla kesällä Tuohikodon kesätoritapahtumissa joka toinen perjantai. Ensimmäinen kesätori on juhannuksen takia torstaina juhannuksen aatonaattona, mutta jatkuu sitten 8. heinäkuuta alkaen 2. syyskuuta saakka joka toinen viikko. – Perjantai-iltapäivisin tulee Tuohikodon ohi paljon ihmisiä moottoritieltä mökeilleen. Heinäja elokuu olivat tosi vilkkaita viime vuonna, kehuu Elli Kaukiainen. Minna Urpo Tuohittu-leivoksia, olkaa hyvä! Tarjoilijana Satu Kaukiainen. kuudesta iltakymmeneen. Ylönkylässä uudessa kuosissa avautunut Kahvila-ravintola Firapeli on auki su-to 11-19, pe 11-22 ja la 11-00. Kahvin lisäksi saa ruokaa ja lähituotteita. Firapelissa on A-oikeudet. Kemiöön jatkettaessa vastaan tulevat ensimmäisinä Lalla Vinde Villa Landessa. Avoinna arkisin 10-17. Melkein vastapäätä on Kemiön Leipurien myymälä ja kahvila, auki arkisin 9-16. Sagalundin museon yhteydessä toimii Cafe Adele ja käräjätaloa vastapäätä Da Capo. Kemiöntieltä voi kääntyä Mathildedaliin. Puistotien päässä on uusi Mathildan Marina, kesällä auki joka päivä 9-24. Marinassa on A-oikeudet. Naapurissa on kahvila Kyläkonttori, auki kesäkuukausina 11-16. Teijolla kahvia saa kyläkaupasta, jossa on Boikeudet. Aukioloajat ovat täsmällisiä maanantaistaperjantaihin 8.30-20.02, lauantaina 9-17 ja sunnuntaisin 9.47-18.13. Piipun juurella on Teijon Masuuni; kahvia, pullaa ja piirakkaa saa juhannukseen asti joka päivä 11-17 ja lopun kesää joka päivä 10-18. Särkisalossa ensimmäisenä vastaan tulee kauppa ja kahvila Tiiranta kirkonkylässä. Tiiranta on auki arkena ja lauantaina 1020, sunnuntaisin 12-18, Aoikeudet. Isoluodon toisella rannalla Förbyssä palvelee toista kesää Förby Cafe, keto11-18, pe-la 11-22 ja su 11-18. A-oikeudet. Ulkoluodon sillan pielessä on Cafe Shop Nixor, ovet ovat auki su-ma-to 11-20 ja ke-pe-la 11-02. Kiskon suuntaan on kuivempaa, joku ehkä muistaa Morbergin korjaamon kyljessä olleen kahvilan, mutta sitä ei enää ole. Toijassa on Toijan Helena, auki maanantaista perjantaisin 9-13.30. Neste Kisko on auki ma-pe 7-20, la 8-20 ja su 12-18.
14 Tortone 2016 Kiistatonta on, että kesä on oluen myynnin sesonkiaikaa. Esimerkiksi Olvin mukaan kesäkuussa myynti on noin kaksinkertainen tammikuuhun nähden. Ensimmäinen mielikuva aiheesta ovat suurten panimojen tölkkilavat, joita nostellaan auton perään parikin ennen kuin matka kesämökille voi alkaa. Kuin varkain rinnalle on tullut koko joukko pienpanimoita, jotka eivät ehkä kilpaile hinnalla, mutta paikallisuudella ja maullaan toki. Tortone-kesälehden testiryhmä tarttuu tänä vuonna olutaiheeseen. Aiempina vuosina on arvioitu muita kesäherkkuja, muassa sinappeja, makkaroita ja sillejä. Ehkä joku ihmettelee: alkoholi on monelle punainen vaate sikäli, että sen myötävaikutuksella on tapahtunut myös monenlaista pahaa ja se on mukana esimerkiksi monessa kesän onnettomuudessa. Testiryhmä katsoo olevansa vastuullisuuden asialla; pienpanimo-oluet on tehty harkittuun maisteluun, ei tarkoitushakuiseen juopotteluun. Kaikkia tuotteita voi käyttää väärin. Olut on kiistatta ruokakulttuurin osa ja pienpanimon pyörittäminen myös tämän päivän käsityöläisyyttä – ja paikallista elinkeinoa. Testiin valittiin kesäiseen iltaan sopivaksi katsottuja oluita, siis valikoiman kepeämmästä päästä. Murre-etiketti tulee Testikierrokselle mukaan valikoitui kymmenen olutta. Perniöläisiä on tekijöistä yksi; Mathildedalin kyläpanimo, jolta mukaan otettiin kolme eri olutta. Kemiönsaarella aloitti hiljakkoin toimintansa Kimito Brewery, jolla on maitokauppavahvuisia oluita yksi. Testioluissa raja pidettiin siinä, että ne on saatava päivittäistavarakaupasta. Kemiönsaaren saariston Rosalassa toimii Rousal Brygghus, siltä mukana oli kaksi Rosala-olutta. Sauvon panimotupa on mukana kahdella oluellaan. Rekolan Panimo toimii Raaseporin puolella Fiskarissa ja on mukana testissä kahdella tuotteella. Toinen tuotteista on syntynyt yhteistyössä Kyläpanimon kanssa. Maininnan arvoinen on myös se asia, että murre tulee mukaan olusiin: Rekolan panimo tuo markkinoille Suvioluen, jonka etiketin tekstit on käännetty Perniön murteelle Perniönseudun Lehden toimituksessa. Ja näin arvioitiin: Testatuille juomille ei annettu arvosanoja; testiryhmä ajatteli, että adjektiivit houkuttelevat maistamaan enemmän kuin vain numerot. Numerot eivät siis kerro paremmuudesta. Sauvon panimotuvan Syysmatti, suodattamaton pintahiivaolut. Tuoksussa hedelmää, maussa perhekaljaa ja mämmiä. Jälkimaussa vaniljaa. Väri kuparinruskea, vaahto paksu. Sauvon Mallas-akka. Tuoksussa puuta, maussa tervaa. Ei juuri hiilihappoa, onko korkituksessa ollut vikaa? Kimito Brewery, Kimito Ale: vehnänkeltainen väri, kevyt vaahto. Tuoksussa kukkaa, maku miedosti humaloitu, häviää nopeasti. Helppo juotava. Viljalajit lueteltu etiketissä. Maku jakoi mielipiteitä. Rosala Pils. Tuoksussa myllyä ja viljapeltoa. Humala puraisee kunnolla, maku häviää kuitenkin nopeasti. Ehkä vähän suolainen maku? Rosala Amber Ale. Kauniit pullot, meripihkan värinen olut. Kirpakasti humalaa, mieto, hiilihappoinen, jälkimaussa limeä. Kyläpanimon Dorf Pils, luomu. Samea, va a l e a n ke l t a i n e n , tuoksussa laventelia ja koivua. Maussa puistotietä. Helppo juoda, maku lyhyt mutta ei vetinen. Kyläpanimon Mathilda. Vehnäolut. Tuoksussa banaania ja vaniljaa, maussa samoin. Vaniljan maku jää. Kaikista helpoin juotava. Kyläpanimo La Mer, american pale ale. Tuoksussa sitrushedelmää, greippiä. Humala puraisee hiukan, pirtsakka. Rekolan Rölssi, rosmariinilla maustettu kölsch. Rosmariini tuoksuu ja maistuu, liharuoan kanssa omimmillaan. Talvioluen tuntua. Rekolan Metsänhenki, kuusenkerkällä maustettu suodattamaton olut. Kauniin punaruskea, paksu vaahto. Tuoksussa lakritsia. Maku täyttää suun, mukana havupuuta ja vanhaa saunaa. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Lähialueen oluissa makua sitruunasta havupuuhun 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lähiseudun panimojen tuotteista valittiin testiin tällainen kimara.
15 Tortone 2016 Perniön Särkisalon Omakotiyhdistys ry P. 732 2273, 040 352 2339 Laskutus 7€/tunti + kilometrit Jäsen käytä etuja hyväksesi! -lakiasiat -neuvonta -rakennuspalvelut Asumisaputalkkaripalveluja jäsenille! Kiitos Petri! Jäseniä yli 300 VERONMAKSAJAT Kosken Osuuspankki Jyrki Komulainen 040 164 6747 Ari Degert 040 683 1671 Yhdistys on toiminut jo 15 vuotta! Eeva-Kaarina Vataja 0400 575 347 TILATAKSI INVATAKSI PAARITAKSI 8 henkilölle Juha-Pekka Honkanen 0400 974 946 Oman palvaamon KALKKUNATUOTTEITA P. 044 555 4852, 044 078 5060 www.savukalkkuna.fi Kirakan tila Perniö Kirakantie 178 Tilamyymälä avoinna juhannusviikolla ti, ke, to klo 10-18. Juhannuksen jälkeen perjantaisin klo 10-18. Muulloin soita ja sovi. GALLERIA LEVOLA Aukioloajat ja lisätiedot: levola.suntuubi.com Perniöntie 1719, 25520 Perniö TULE MAIJAN MATKOILLE Leikkaa talteen rek. matkanjärjestäjä TERVETULOA MATKOILLEMME! Ilmoitukset ja tiedustelut: www.maijanmatkat.fi p. 02-735 1410, 050 590 9510 € € € € € € Viking Grace risteily sis. kulj.,lounas, kahvi, hytti S2 Mustion kesäteatteriin "Kunnon Kansleri" sis. kulj., lippu ja kahvi Risteily VISBYYN sis. kulj., aamiaiset, 2 ruokailua, hytti A2, perillä: retket erikseen oman valinnan mukaan TALLINNAAN Eckerö Line, sis. kulj., hot. Nordic Forum Pyynikin kesäteatteri "Taivaan tulet" sis. kulj., ruoka, lippu Turun Samppalinna "Nunnia ja konnia" sis. kulj. ja lippu 60 55 340 230 75 40 13.-14.6. 2.7. 17.-19.7. 25.-27.7. 30.7. 13.8. Ostoja myyntikirppis MAURIN MAKASIINI Huonekalu, astia, ym. keräilyesineit erullisest. Ostan myös sekalaissi tavaroi. Tarjoa rohkeast! p. 0400 014 876 / (02) 735 9199 Nopeaa ja helppoa asiointia Perniön keskustassa! Tämä kaikki saman katon alta! Tervetuloa! ma-pe 10-17, la 10-14 Valikoimistamme löytyy Naperonutun ja Maxomorran luomupuuvillaiset lastenvaatteet. Sekä aina suositut Moomin, Pikku Kakkonen, Peppi, Eemeli ja Mauri Kunnas vaatteet. Uutuutena Mayoralin juhlavaatteet. Kesäleikkeihin hauskimmat lelut löytyvät meiltä. Lahjatavarapuoleltamme löydät persoonalliset lahjat ihan kaikenikäisille. Sisustusvalikoimastamme löydät itselle tai lahjaksi kaikkea kivaa. Salontie 1B, PERNIÖ p. 040 7515986 Löydät meidät myös mansikoita herneitä uutta perunaa lähituotteita Myyntipisteet: Smarket, Perniö myyntivaunu Sale, Kisko (avataan juhannukseksi) ABC, Perniö (avataan juhannukseksi) TERVETULOA OSTOKSILLE! Rantamäen tila Saarenjärventie 465, 25500 Perniö 045 1273705 / Terhi Koskela-Mustamo 0400 221250 / Olli Mustamo, olli.mustamo@hotmail.com www.rantamaentila.fi ? ? ? ? ? ? RANTAMÄEN TILA EA1-leiri Särkisalon Klippulassa 8.-10.7.2016 Leirin hinta Spr:n jäseniltä 30€ ja muilta 40€. Kurssitodistus 8€, alaikäraja todistukselle 13v. EA-taidot on hyvä oppia ajoissa. Leirille ilmoittautuminen ja lisätietoa: spr.pernio@gmail.com, 0400 193 876 / Piiroska Suomen Punainen Risti Perniön osasto PERNIÖN TAKSIASEMA palvelee myös kesällä 24h / vrk p. (02) 735 2422 Kalustoon kuuluu: 3 henkilöautoa ja 2 tilataksia TER VET ULO A! PERNIÖN KEBAB & PIZZA Rizah Veseli perusti Perniön Kebabin vuonna 1996. Alusta lähtien olemme tarjonneet asiakkaillemme laadukasta suomalaisesta naudanlihasta tehtyä kebabia, jonka valmistamme oman reseptimme mukaan! Avoinna: ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Haarlantie 2, Perniö p. (02) 735 2615 rveselii@msn.com www.pernionkebab.fi Ranskanmaassa on kaksi puoluetta, kuningaskunnalla kaksi hallitsijaa. Kaikki se päättyy aikanaan... Liput 18/15/10 € Lisätiedot ja varaukset: P. 045 121 3900 Ohjaus Arto Lindholm 30 vuotta perniöläistä kesäteatteria t j 45 39 www.kirakankesateatteri.fi kirakankesateatteri@gmail.com Kirakantie 240, 25610 Ylönkylä Ensi-ilta ti 28.6. klo 19.00 to 30.6. klo 19.00 pe 1.7. klo 19.00 su 3.7. klo 16.00 ma 4.7. klo 19.00 ti 5.7. klo 19.00 ke 6.7. klo 19.00 to 7.7. klo 19.00 pe 8.7. klo 19.00 la 9.7. klo 16.00 su 10.7. klo 16.00
16 Tortone 2016 Förby Caféssa tapahtuu... KARAOKE joka perjantai klo 20.00! Särkisalontie 1350, Förby myynti@saaristoon.com p. 045-1888 028 /Ilkka Tervetuloa viihtymään! /forbycafe Vaakku Hämis 25. & 26.6. 11.6. 25.6. Tauski SÄHKÖASENNUKSET KODINKONEET PERNIÖSTÄ SALONTIE 3, PERNIÖ. PUH. 010 50 50 500 TUTUSTU PALVELUIHIMME OSOITTEESSA IHANA KESÄ, AIKAA ITSELLE, AIKAA RENTOUTUA www.salonskinlab.? Myös nettiajanvaraus. SALON SKINLAB PERNIÖ Haarlantie 2, 25500 Perniö p. 02 735 1307 ma-pe 9-17, la 9-14 SALON SKINLAB SALO Turuntie 8, 24100 Salo p. 045 614 1500 ma-pe 10-17, Kesälauantaisin vain tilauksesta. Avoinna myös muina aikoina sopimuksen mukaan. HINAUSAUTOPÄIVYSTYS Autohinaus Henkilöautoista 24 H Tahvanainen Oy 040 543 3298 raskaaseenkalustoon HINAUSAUTOPÄIVYSTYS Rakennuspelti Etsalo&Etsalo ky Joutnantie 642 25500 Perniö Soittele: 02-735 0025, 050 569 3051, 0400 426 588 etsalo.etsalo@gmail.com Ain ku sä jotta värkkäs muist et mee tehrä kaikki rakentamisse liittyvi ploottöit LAINAMAKASIINI Perniön kirkon kupeessa Kesäkahvila, käsityöpuoti ja näyttelyt Avoinna: 28.6. 14.8.2015 Puh. 044 060 7691 / Leena Muuri NÄYTTEILLEASETTAJAT: ti su klo 11 18 Tervetuloa LainaMakasiinin kesään! 28.6.-10.7. Mirka Laine-Penttilä 12.7.-24.7. Laura Pajarinen 12.7.-31.7. Tarja-Maija Mussaari ja Liisa Levänen 26.7.-31.7. Virpi Ekman 26.7.-14.8. Perniön Kulttuurisäätiö: Armas Hutri 2.8.-14.8. Perniön Kotiseutuyhd. ry: Kuvia Perniöstä 2.8.-14.8. Maaja Kotitalousnaiset ry: Pyykkipäivä JUHLATELTAT PYSTYTETTYNÄ JUHLAPAIKALLE! Juomacoolerit, lämmittimet ja valot KALUSTEET n. 100 henkilölle! Puh. 044 526 7856 Tmi Erik Manelius YLI 50 VUOTTA SEUTUA SÄHKÖISTÄMÄSSÄ JA VIELÄ RIITTÄÄ VIRTAA JOUTNANTIE 73, PERNIÖ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELU ANTENNIJA HÄLYTYSJÄRJESTELMÄT OTA YHTEYTTÄME PALVELEMME! P. 044 7217 130 WWW.SAHKONURMI.FI 0500 530 441 mika.helenius@salonkh. SALON KIINTEISTÖHUOLTO JUHLAT OHI tai EDESSÄ! PESETÄ ASUT JA TEKSTIILIT juhlavaatteet, leningit, puvut, pöytäliinat, liinavaatteet ym. uvut,,, etttttt Avoinna MA-PE 7-17 Koskenpäänkatu 9, P. 7313 121, www.salonpesula.? 60 v PUUTAVARAA Edullisesti suoraan paikalliselta valmistajalta SUONION SAHA JA HÖYLÄÄMÖ Tuohittu, 0500-128 956, esuonio@smail.fi sisäpaneeli lattialaudat listat ym. sahatut puutavarat ulkovuoripaneelit, myös maalattuna terassilaudat lehtikuusesta Myös komerot ja kylpyhuonekalusteeet edullisesti! Perniön myymälä Heikkiläntie 25500 Perniö Puh. 040 721 0209 ET EIS RY H M ÄT LIU KU O VIK A A PIT KEITTIÖKALUSTEET KOMEROT KEITTIÖT KÖK KY LP YH U O N EK A LU ST EE T Avoinna ma-pe 10-17 Sovittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.zacus.com Kalusteet kotiin ja vapaa-ajan asuntoihin Inredningarna hem och till fritids bostäder Aito ja laadukas KEBABRULLA löytyy Perniön -K-Supermarketista -S-Marketista -ABC-asemalta -Teijolla kyläkaupasta meri-Teijo Golf ravintolasta ja tietysti Perniön Kebabista Heikkiläntie 2, Perniö p. 735 2615, 045 844 3080 Perniön Rullakebab-tehdas
17 Tortone 2016 Avoimen pihan ei tarvitse olla mallipiha Luonnonyrttien suosio kasvaa jatkuvasti, ja alkukesästä yrtit koottiin yksien kansien väliin. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio on toimittanut Opetushallituksen kustantaman Luonnonyrttioppaan. Opas on kokonaan uudistettu ja sen on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hyväksynyt yrttialalle Hyvän käytännön oppaaksi. Luonnonyrttiopas sisältää tietoa tärkeimmistä Suomessa kerättävistä ja myytävistä luonnossa kasvavista yrteistä. Teos soveltuu oppimateriaaliksi luontoja elintarvikealan opetukseen, neuvontajärjestöille ja elintarvikealan hankkeisiin. Se soveltuu materiaaliksi myös yrttikursseille sekä yrttejä jatkojalostavien yritysten, alalla toimivien opettajien ja neuvojien käyttöön. Simo Moisio muistuttaa, että tarve on olemassa: Villiyrttien suosio kasvaa, mutta on muistettava, että myös monet kasvit ja kasvien osat voivat elintarvikkeissa runsaasti käytettyinä olla haitallisia. Jotta elintarvikeyritykset ja ammattikeittiöt osaisivat valita elintarvikekäyttöön soveltuvia yrttejä ja niiden osia, on viime vuosina noussut esille tarve valmistaa tietopaketti, joka auttaa yrityksiä valitsemaan turvallisia kasveja elintarvikkeisiin ja aterioille. 146-sivuisen oppaan ensimmäisessä osassa käsitellään yrttien käyttöä, koostumusta ja myrkyllisiä kasveja. Toisessa osassa paneudutaan yrttien keräämiseen, käsittelyyn, tuotteistamiseen, pakkaamiseen sekä markkinointiin ja myyntiin. Kirjan kolmannessa osassa esitellään tärkeimmät Suomessa hyödynnetyt luonnonyrtit. Esiteltävät lajit on valittu yrttien käytön yleisyyden ja luonnonsuojelullisten näkökohtien perusteella. Nurmikko saa olla hiukan venähtänyt ja aita kallellaan; Avoimet pihat-tapahtumassa pääasia on, että pihaan saa tulla jutustelemaan. –Ei tarvitse olla mallipiha ja tiptop, eikä tässä kilpailla, sanoo Saija Lempiäinen. Hän ja Tiia Kemppinen ovat puuhanaiset järjestyksessään toisen Avoimet pihat-tapahtuman takana. Kolmantena aktiivina tapahtuman takana huhkii Kemppisen mies Otso Lapila. Tänä kesänä tapahtuma järjestetään elokuun 7.päivänä, joka on samalla myös valtakunnallinen Avoimet puutarhat-päivä. Viime vuonna tapahtumaan ilmoittautui Perniössä kaikkiaan parisenkymmentä pihaa. –Se oli hyvä alku, kun tapahtumakin oli vasta prototyyppi, Lempiäinen sanoo. Vaatimuslista ei ole tänä vuonna viimevuotista kummempi: –Ohjelman ei tarvitse olla mitään erikoista, voi vaan grillailla tai höpötellä tai tutkia kasveja, sanoo Lempiäinen. –Päivän ohjelman saa miettiä ihan vapaasti. –Ajatus on, että ihmiset tapaisivat toisiaan ja olisi hauska päivä, jatkaa Kemppinen. Yksi reunaehto sentään on: tapahtumassa pysytään pihoilla, ei mennä kenenkään kotiin sisään. Lempiäinen antaa Kemppiselle kunnian idean heittämisestä ilmoille oikeaan aikaan. Kemppinen muistuttaa, että tämäntapaiset varsin vapaat ulkotapahtumat ovat parhaillaan muotia. Kaupungeissa järjestetään esimerkiksi katukirppiksiä. Tervetulleita mukaan ovat myös muut kuin omakotitalojen pihat. –Viime vuonna PeU:n majakin oli mukana, Lempiäinen myhäilee. Tapahtuman pääpaikka on Perniön museo, minne perustetaan infopiste ja karttojenjakopiste. –Mietimme, että mitä hienoa meillä on ja kas, meillähän on hieno museo, joka on muuten kovin vähän auki. Kotiseutuneuvos Antero Peijonen kokoaa museoon kuvanäyttelyn, joka kertoo museon puutarhan historiaa. Kasvien tuntija Hannu Kulmala on lupautunut paikalle kasveista kertomaan ja niitä tunnistamaan. Viime vuonna arvaamattomaan suosioon nousi perennanvaihto, ja sitä on luvassa taas. Ilmoittautua voi Lempiäiselle tai Kemppiselle ja tapahtumasta pistetään pystyyn tapahtumasivu myös Facebookiin. Luonnonyrttitieto koottiin kansien väliin Tiia Kemppinen ja Saija Lempiäinen junailevat Avoimet pihat-tapahtumaa. Niittysuolaheinää, ahomansikkaa, käenkaalta ja siankärsämöä. Kuva Petra Nyqvist.
18 Tortone 2016 Ennen töihin menoa kierrän usein tämän Sahajärven lenkin. Vaikka olisi kuinka kiire, niin täällä voi irtautua täysin kaikesta. Jos täällä ei rauhoitu, ei sitten missään, myöntää Tiina Harjola. Sepelkyyhky huhuilee ja Sahajärveltä laskeva puro solisee. Sahajärven luonnonpuiston maisemat kuuluvat Teijon kansallispuiston komeimpiin. Keraamikko Tiina Harjola on työskennellyt Teijon Masuunin tiloissa nelisen vuotta. Luonto on hänelle tärkeä, ja se näkyy myös hänen töissään. Minulla melkein kaikki perustuu luontoon. Otan vinkkejä esimerkiksi kasvien ja lehtien muodoista. Ne eivät useinkaan päädy töihin ihan heti. Kun kehittelen uusia tekniikoita, niin joskus ne sitten putkahtavat esiin. Luonto on se paras taiteilija, vakuuttaa Harjola. Hänen tuotannostaan löytyy esimerkiksi lehden muotoisia ja lehtikuvioisia vateja sekä teepussin alusia ja pöytäkoristeita. Myös vaaleasiipinen korento lentelee useissa Harjolan töissä. Kupeista löytyy metsätähtija kuurankukka-aiheita, ja mukaan ovat päässeet myös perhoset ja linnut. Valo ja varjo kiehtovat minua, samoin vedestä tulevat heijastukset. Omia sienipaikkoja Tiina Harjola muistelee käyneensä ensimmäistä kertaa silloisella Teijon retkeilyalueella erään taidetapahtuman merkeissä Kirjakkalassa. Olin niin innoissani maisemista, että toin perheenkin heti katsomaan aluetta. Sen jälkeen olen liikkunut täällä aika paljon. Minulla on omat salaiset sienipaikkani, Harjola naurahtaa. Harjola on usein lähtenyt myös merkittyjen polkujen ulkopuolelle. Sahajärveä ympäröiviltä korkeilta kallioilta hän ei kerran löytänyt tietä takaisin alas vievälle polulle. Vaan löysinpä paljon mustia torvisieniä, hän ilakoi. Idyllisten siltojen ja portaiden jälkeen polku jatkuu Sahajärven rannassa ja päätyy uimarannalle. Kesäisin pidän uimavarusteita mukana, mutta kyllä täällä talvisinkin tulee liikuttua. Noista oksista muodostuu talvisin sellainen lumiholvi. Koiran ulkoiluttajia täällä liikkuu paljon talvisinkin, tietää Tiina Harjola. Melomalla vielä lähemmäs Harjola harrastaa myös melontaa. Hän pitää Hamarinjärveä lajille erittäin hyvänä paikkana. Se on niin rauhallinen ja myös hyvä lintujärvi. Melonnassa pääsee toisella tavalla lähelle luontoa, kun liikkuu ihan veden tasossa. Pääsee myös paikkoihin, joihin ei pääse kävellen, hän huomauttaa. Viime aikoina Harjola on melonut enemmän Halikonjoella. Melonta on erittäin hyvää liikuntaa minunlaiselleni, joka “näpertelee” käsillään työkseen. Harjolan mieleen on myös Vaisakon luonnonsuojelualue Halikossa, jossa hän on osallistunut myös opastetuille luontoretkille. Luonnossa kiehtoo itsensä unohtaminen. Se on oikeasti sellainen pääntyhjennys. Täällä on helppo olla. Hartiat rentoutuvat, henki kulkee, ei tarvitse ajatella, mutta ajattelee kuitenkin, katselee ja havainnoi. Kokonaisvaltainen aistikokemus, kuvailee Tiina Harjola. Metsä elinehto työlle Aikaisemmin Harjola asui ja työskenteli Kiskon kirkonkylässä, jossa metsä oli Teijon tapaan lähellä. Nyt asuinpaikaksi on vaihtunut Salon Rappula. Jos minulla olisi työhuonekin Salossa, en varmasti kestäisi! Ilman metsää tekemisestäni ei tulisi mitään. Toisaalta puutarha pelastaa kodin yhteydessä paljon, arvioi Harjola. Teijon keskustasta lähtevä lyhyehkö polku Sahajärvelle on Tiina Harjolan mielestä mainio tapa tutustua kansallispuistoon, vaikka aikaa tai retkeilymieltä ei olisikaan niin paljon. Minähän lähetän ihmisiä tänne myös omalta työhuoneeltani, hän sanoo. Heinäkuussa polkua kiertää varmasti myös Harjolan kansainvälisiä kollegoita, kun Teijon Masuunissa avautuu keramiikkataiteen näyttely. Minna Urpo Sahajärven lenkki irrottaa kaikesta Korento ja kukat ovat yksi esimerkki luonnon näkymisestä Tiina Harjolan keramiikassa. Sahajärven uimarannan kallioilla voi istuskella ja nauttia luonnosta. Vesialueista Tiina Harjola nauttii myös kanootin kyydissä. Tiina Harjolan mieli lepää Sahajärven luonnonpuiston maisemissa.
19 Tortone 2016 Suomalaise ova kovi reissama lahre ylitte Viron pualel. Aamul ennen kahreksa saaran kävellä suora laiva sisäl ja meriaamiaisel. Puuro, pekoni, paistetui peruni, kinkui, makkaroi, maksapateet, muni, piirakoi, pletui, jukurtei, herelmi, tuaremehui,monttalai leippä ja kaffet, ei kaikki voi muistakka. Vattanahk pinkotta kaikil ja reippama menevä viäl täyrel vatal humppama hikipääs. Joku vuas takaperi ei ollu noi helppo. Seisotti niin kauva passijonos, et monel tual huan olo. Koppalaki löivä leimoi passeis tärkjänä ja sit syynätti, ettei tuattu raamatui ja virskirjoi tai muit sopimattomi kirjoi. Suamen pual taas tutkitti, jos ol viina ja tupakki tai sisäfilet ja verimakkaroi. Kummallaki pualel Suamelahte ol vähä erilaine käsitys siit, mikä o ihmisel turmioks. Nelja viiskymmentluvul ol viäl hullumppa. Sillo ratios luetti tierotuksi, et ajomiina havaittu Hanko erustal ja annetti tarkka paik kui montta astet itäist pitut ja pohjost leveyst se o. Simmostaki sattus, et ku kalastaja men verkojas nostama, nii siäl ol miinapallo takertunu piikeistäs verkkon kiine. Siin ol kalastajal piuka paika, et sai paattis pois, ettei se päässy klopauttama miinan kylkke. Pikkuflik ol ihmesäs, et kui tommost voiran tehrä, et laiteta pommei mere, nee voiva mennä siält iha mihe vaa. Vaik sota o loppunu, nii ain vaa paukku. Sillo ol ratios kuuluttamas kirkasäänine Kaisu Puuska-Joki. Vähän pääst hää muistut,et seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis soittako radiotanne liian äänekkäästi. Siin ol kans yks ihmetykse aihe, ku ain luetti niit hiihtokeli tiarotuksi. Ne oliva ain samalaissi, uutta lunta hangella,luistava keli. Ku joka päiv mentti hiihtämäl koulu, nii keli vaihtel toisinas hyvinki paljo. Sitä orot, et joskus olsis sanottu, et ny o suaja, sukse paatuva, ei kulje mihenkä tai on umphankke ja upotta. Pikkuflik kysel, et kui tommossi täytty ilmotta. Hänel vastatti, et ne on tarkotettu kaupunkilaisil, ku menevä Lappi hiihtämä ja ova takeruksi suksien kans. Aamul ennen koulu lähtö ratios luetti tyäpaikk ilmotuksi. Ne oliva ain maatöihi. Miähel ol tyäpaik ja sit sanotti, et asunto on, vaimo talon töihin. Se kuulost pikkuflika korvis kovin tylylt tyähöotolt. Vähä niinku , et muija pois kotto makkamast ja töihi. Siin tais olla takan se, et miähel ol oikja tyäpaikak ja siit täytys maksa jonkulaist tuntipalkka. Se muija tul sit niinku kaupanpäälisiks ja sil ei sit tarvinu kovin paljo maksa. Jos heitil olsis ollu piäni lapsi, niin sit olsis täytyny hakke kylält niit vahtima joku flikahutelus, mil maksetti jotta olematont. Mut jos huushollis ol joku mummar, nii hää sai sit katto lasten perä iha ilmaseks. Tämmösil konsteil saatti Suami noussu sora jälkke. Armi ol jotta Sillo mee suamalaise olttin pollena, ku Armi Kuusela valitti Miss Universumiks. Sit petytti pahan kerran, ku hää jät missikiartues keske ja men suinpäi naimissi filippiiniläise Gil Hilarion kans ja jäi sin. Ei sillon tiäretty,et simmost maat o olemassaka. Myähemi naise kyl kehusiva, et on se Gil sit mukava miäs,joka kuvas hää hymyile ilosest. Ei ol ihme , ettei Armi enä tullu takas Muhoksel, on tääl niinpal jörömpä väkke. Markus-setä pit kerra viikos lastentuntti ja toivottel imeläl äänel «Päivää pienet ystäväiseni, päivää jälleen.» Hää käsk syämä kaurapuuro ja luk lasten kirjei. See aja vauhko ja peljästyne lapse lauloiva ja laususiva. Markus-setä ol päässy laulama levylki määkiväl ääneläs «Mailma se on kuin silkkiä vaan». Niin kauva se sit oliki,ku sit kerra lastentunt ol loppunu eikä Markus-setä muistanu, et mikrofon ol viäl auk ja hää juttel valla sopimattomi. See aja omalaissias julkkiksi oliva kans DynamitLaine ja Heino Hilarius Sorjone. Laine ol ammatmiäs kassakaappie avamises ja Sorjone ol kans alan miähi. Heitin touhujas seuratti niinku sarjakuvi. Heitis ol jonkulaist hohto, mitä ei nykyaja rikolisis ol enä yhtikä. He oliva välil telkkien taka ja karkasiva ain ja tekivä uurestas taas ryöstöi. He nimittivä ittetäs herrasmiäsvarkkaiks. Hee oliva niin kuulussi, et kerranki ku Sorjone ol ryästämäs pankki ase kouras, nii pankkineiti pyys hänelt nimikirjotus ja muistovärssy. Sorjone kirjot «Kun sydän itkee, minä hymyilen, kun tuska polttaa, minä laulelen.» Pankkineiti oliva niin kovi kamui, ettei avane kassakaappi ja Sorjone sitos heiti rautlankal kiine. Hee jutteliva siin pitemä aja ja pankkineiti tarjos hänel omi rahojas, mut Sorjone sanos, ettei hää ota yksityiselt ihmiselt. Lopultas hää läks pois ilma rahoi. DynamitLaine loukkas ittes pahaste, ku hää hyppäs Kakola muuri ylitte karkku. Hää pyys myähemi , et Sorjone olsis ampunu häne, mut hää kieltäytys. Laine tek sit see ite. Sorjosenki sanotti ampune ittes poliisie piiritykses. Aamusin soitetti ratios aika usse Harry Belafonte Banaanin lastaajan laulu. Heti ku hää pääst ensmäsen kiakaukse,nii pappa sanos «Jaaha, mustapoik laula taas viirakos.» Sitä pikkuflik ihmettel, et mist hää tiäs, et laulaja ol mustapoik. Ei hää ollu koska nähny Belafonten kuva eikä tiätäny hänest muutenka mittä. Siin viirakos hää vähä erhettys. Belafonte lauloi siit, ku musta miähe kannoiva raskai banaanlastei laiva ja koittiva keventä raatamistas laulamal, niinku hee o ain pruukanu tehrä. Viäläki, ku joskus harvon kuule ratiost «Day-o,Dayay-ay-o, Daylight come and me Wan´go home. Come, Mister tally man, Tally me banana.....”, tule koht simmonen tunne, et voileivä ja maitopullo reppu ja sukse jalkka ja koulu. Välil sitä tule miäle, et sit ku nykyse pikkulapse ova meiti ikässiän, nii kummossi lapsuusmuistoi heitin päähäsäs on mahtanu tallentu. Mantar Nimimerkki Mantar pakinoi myös Perniönseudun Lehdessä ”Kun sydän itkee, minä hymyilen” Täst o moni suamalaine vissi kulkenu, Tallinna vanhas kaupunkis ku tää o. Ennemaailmas Tallinna menemises ol kyl vähä hunteramist ja. Salon seurakunnan kesäkonserttien sarja jatkuu tänäkin vuonna. Aloitus on eteläissä Salossa, Kiskon kirkossa, jo sunnuntaina 5.6. Valoa ja varjoja-otsikon saaneessa konsertissa musisoi Collegium Musicum Lohjalta, johtajanaan Harri Kerko. Jäsenet ovat Inka Kinnunen, sopraano, Janne Lehtinen, kitara, Jukka Ylinen, sello. Kiskon konsertin ohjelmassa on barokkimusiikkia mm. Händeliltä, Albinonilta, Purcellilta ja Vivaldilta. Särkisalossa ollaan 26. kesäkuuta. Suvi-illan vieno tuuli-konsertissa soittaa Amarone Brothers-kvartetti, joka koostuu kokeneista mieskuorolaulajista. Särkisalon konsertissa kuullaan perinteisiä mieskuorolauluja mm. Sibeliukselta, Kuulalta ja Madetojalta. Lisäksi ohjelmassa on svengaavia kansanlauluja ja serenadeja juhannuksen kunniaksi. Heinäkuun kolmantena päivänä soi Yliskylässä. Huilisti Eva Sarkola ja kitaristi Jose Casallas esittävät muun muassa Schubertin Arpeggione-sonaatin, Biberiä ja kolumbialaista musiikkia. Perniön Pyhän Laurin kirkossa soi heinäkuun 24. päivänä Markku LuolajanMikkolan barokkisello. Ohjelmissa ovat Bachin sarjat, sonaatit ja partitat. Taiteilija kutsuu konserttien kuulijoita kulkemaan hänen kanssaan pienen matkaa tätä pyhiinvaellusta. Muualla seurakunnassa soitetaan seuraavasti: konserttikanteleuduo Makiko Oha ja Marja Turu soittavat ambienti-musiikkia Kuusjoen kirkossa 12.6. Halikon kiskossa 19.6. kuullaan ”Teema ja variaatiot”, jossa säveltäjänä on Bach ja muusikoina viulisti Marjatta Ilomäki, alttoviulisti Marjukka Myyrä ja sellisti Katariina Saarikoski. Heinäkuun 10. päivänä vietetään Ranskalaista iltaa Uskelan kirkossa. Basso Jari Parviainen ja kanttori Kaisa Suutela-Kuisma soittavat Cesar Franckin suuret koraalit. 17.7. Angelniemen kirkossa konsertin otsikko on Sädehtivät viulut. Asialla viulistiduo Anna-Maria Huohvanainen ja Vadim Grumeza ja ohjelmassa muun muassa Händel-Halvorsenin kappaleita. 31.7. Suomusjärvellä otsikkona on Madrikaalista McCartneyiin. Sonores Castelli-kvartetti koostuu kahdesta kanttorista ja kahdesta laulajasta ja 7.elokuuta vuorossa Muurlan kirkko ja konserttin nimeltä – Salainen puutarha. Trio Baroccon muodostavat Tiina Aho-Erola, barokkiviulu, Maija Lampela, viola da gamba ja Anna Orasmaa, cembalo.Salaisessa puutarhassa kuulija nauttii ranskalaisen ja saksalaisen triolle sävelletyn barokkimusiikin parhaimmistoa. 14.8. Kiikala – Tuhansin kielin-konsertissa Kirsi Laakkonen, Hanna-Leena Keinänen ja Maria RainioAlaranta pitävät todellisen toiveillan, jonka ohjelmassa on juuri niitä lauluja, joita hengellisistä lauluista yleisimmin toivotaan. 21.elokuuta Perttelin – Psalttamus-pelimannivirsiä-konsertissa Kansanmusiikkiduo Senni Valtonen ja Timo Ala-Kotila tuovat Perttelin kirkkoon raikasta ja innovatiivista musiikkia yli rajojen. Sarja päättyy elokuun 28. päivänä Uskelan kirkon Petite Messe Solennelle -konserttiin, jossa Salon kanttorit ystävineen esittävät kesäkonserttisarjan päätteeksi italialaisen Gioachino Antonio Rossinin Petite Messe Solennellen. Rossini oli 1800-luvun alun johtava italialainen oopperasäveltäjä, joka sävelsi kolme kirkkomusiikkiteosta: Messa di Glorian, Stabat Materin ja viimeisimmän teoksensa Petite Messe Solennellen, jota hän kutsui viimeiseksi vanhuuden synneistään. Samuli Takkula soittaa piano-osuudet ja Maria Rainio-Alaranta harmonistemmat. Soolokvartetissa laulavat Maria Sirén, Kaisa Suutela-Kuisma, Tommi Niskala ja Jari Parviainen. Muut kanttorit ja pari avustajaa laulavat kuoro-osuudet. Klassinen soi Klassisen musiikin ystävien on syytä suunnata katseet myös vähän ulkopuolelle kuntarajojen. Tammisaaren kesäkonsertit pidetään elokuussa ja Kemiönsaaren musiikkijuhlat heinäkuussa. Kesäkonsertit alkavat valoilla ja varjoilla Kylät auki kesäkuussa Kesän tapahtumien sarja alkaa jo kesäkuussa. Avoimet kylät-tapahtumassa on eteläisestä Salosta mukana seitsemän kylää. Kirkonkyläyhdistys järjestää ohjelmallisen kesänavaustapahtuman torilla kello 9-13. Asemaseudun tapahtuma järjestetään työväentalolla kello 11-14. Luvassa muun muassa yhteislaulua, kahvia ja hernekeittoa ja alueen yrityksillä ovet avoinna. Teijon alueen kylissä tapahtuu kello 11-15; avoimet ovaet muun muassa kyläkirkossa, saunalla, pajalla ja koululla. Liikkeet auki, myyjäisiä ja näyttelyitä. Nurkkilan koulussa pidetään kirpparia ja kahvilaa. Särkisalossa esitellään Särkisalokotia, paikallisia palveluita, tontteja. Kahvila, musiikkia, taidetta, klo 12-14. Strömma-Dahlbyn maakasiinilla pidetään muun muassa linnunpönttötalkoot, ongitaan ja katsotaan vanhoja valokuvia. Klo 12-16. Tieksmäki-Metola-Hongistossa ollaan koolla Lainerannassa klo 15-18. Sauna kuumana, uimaan pääsee, samoin soutelemaan ja onkimaan.
20 Tortone 2016 Kesäkirja kiertää Kesäpäivä kukkeimillaan, ei velvoitteita, vain aikaa tapettavana. Kirjahan siinä on käteen otettava; mikäpä parempaa kuin ottaa mukava asento ja kuluttaa yksi poutapäivä vaikka dekkarin parissa. Toisaalta tähän voi liittyä ah ja voih, jos mökkikirjasto on läpi luettu, oikea kirjasto kiinni ja kirjakauppaan on matkaa ja tilin katekin hiukan pieni. Eipä hätää, kesäkirjat liikkuvat myös ilmaiseksi. Eri puolilla seutua on kuvien mukaisia paikkoja, joita voisi kutsua vaikka ota kirja, jätä kirjapisteiksi. Ylävasemmalla on Kiskon kirjaston poistohylly. Osa teoksista on kirjastosta poistettuja, osa taas ihmisten kiertoon tuomia. Toukokuun lopulla rivissä oli muun muassa Pirkko Arhipan uusin, joten tuoreeseenkin tuotantoon pääsee kiinni. Valittujen palojen kirjavalioita ei hyllyyn toivota. Homman juju on siinä, että hylly on tavoitettavissa aina, kun Kiskola on auki, vaikka varsinainen kirjaston puoli olisikin kiinni. Vasemmalla alhaalla on Mathildedalista löytyvä Rouvan pikkukirjasto. Periaate on sama: kirjan voi ottaa ja kirjan voi tuoda. Osoite on Isoholmantiellä. Kylästä löytyy myös ainakin yksi toinenkin samantyyppinen palvelu; Kyläkonttorissa on hylly täynnä kiertokirjoja. Oikeanpuoleinen kuva on Perniön kunnantalosta, jossa kirjastonurkkauksessa on hyvän lukupaikan elementit: pehmeä tuoli ja sen päällä valo. Saaristossa voi kokea myös löytämisen riemua; omatoimikirjasto löytyy muun muassa Kemiönsaaren Hiittisistä. Saaristoon suunnattaessa kasvaa myös todennäköisyys saada luettavakseen toisella kotimaisella painettuja kirjoja. Lista ei ole kattava, mutta nämä ovat tulleet alkuvuoden aikana vastaan. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Mathildedal. (Kuva Tuomas Otala) Hiittinen. Kisko Perniö. Pyöräilijän kelpaa: jälleen on tullut uutta poljettavaa. Uusi Rannikkoreitti yhdistää kaksi kansallispuistoa; Salon keskustasta lähtevä reitti kulkee ensin halki Teijon kansallispuiston maisemien ja kohta ollaankin jo Saaristomeren kansallispuiston maisemissa. Kaikkiaan reitillä on pituutta 120 kilometriä. Salon keskustasta opastus tuo Sirkkulan kautta Lehmijärvelle ja siitä edelleen pieniä teitä pitkin Kirjakkalaan, Teijolle ja Mathildedaliin. Tähän asti reitti kulkee jo jonkin asti toiminnassa olleen Salo-Strömma-reitin kanssa samoja polkuja. Strömmaan päästään Mathildedalista pikkuteitä pitkin ja kanavan kupeella vaihtuu opasteiden väri. Halukas voi toki polkaista Salosta Kemiöön myös Angelniemen ja Kiilan kautta. Kemiön voi opastetusti sivuuttaa kahta kautta, joko etelästä Pedersån rantatien kautta tai pohjoisesta Norrlångvikin kautta. Reitit yhtyvät Västanfjärdin Nivelaxissa ja toinen vaihtoehto vie Björkbodan kautta Dragfjärdin kirkolle, toinen taas Taalintehtaalle. Reitit yhtyvät Taalintehtaan länsipuolella ja siitä opastus vie Lövöön ja lopulta Kasnäsiin. Loppuun asti mielivät voivat taluttaa mankelinsa yhteysalukseen ja päätyä lopulta Hiittisiin. Reitti on toteutettu Salon ja Kemiönsaaren kuntien yhteistyönä. Kartan yhteyteen on Kemiönsaarelta merkitty kaikkiaan 55 kohdetta,joissa polkija voi reitin varrella pistäytyä. Salosta paikkoja on vielä muutama enemmän. Kartan voi ladata nähtäväkseen esimerkiksi osoitteesta http://www.visitkimitoon.fi/fi/kustrutten Rannikkoreitti vie pyöräilijän kansallispuistosta toiseen
21 Tortone 2016 Lehden kyydissä pysyt kartalla Perniönseudun Koko kesän lehdet syyskuun loppuun vain 10 euroa! Tilaa hyvää kesälukemista! ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2300 Perniönseudun Lehti
22 Tortone 2016 Olemme laajentaneet palveluaikojamme. Saat meiltä henkilökohtaista pankkija vakuutuspalvelua aamukahdeksasta iltaseitsemään. Voit varata ajan verkkoneuvotteluun kotisohvallesi, puhelinneuvotteluun tai konttoripalveluun. Asiantuntijapalvelut ajanvarauksella arkisin klo 8-19. Varaa sinulle sopivin aika verkosta op.fi/lounaismaa tai numerosta 010 256 1301.
23 Tortone 2016 044 770 3604 • Wuorionkuja 4 25700 Kemiö • MA-TO 8-17 PE 8-19 LA 9-15 SU 12-15 PLAST Kastelukannu 10L Laadukas 10 litran kannu kaatosiivilällä. NORM. 6,95 € 2 99 NORM. 39€ 29 NORFOLK Paarma-ansa Tehokas paarmapyydys, joka saalistaa paarmat jopa 1000 m 2 alueelta. NORFOLK Koiraverkko Koko 180 cm x 20 m. Kuumasinkittyä koiraverkkoa. 20M 39 95 JÖNKÖPING Ruohonleikkuri Tehokas, kevyt ja näppärän kokoinen bio-leikkuri. 3,5 hp kestävä moottori. NORM. 199€ 159 4 KPL 100 NORFOLK Ruuvipaalu 115 cm Aikaa, rahaa ja vaivaa säästävä tapa perustuksen tekoon. Kauttaaltaan kuumasinkittyä terästä. 30 L 6 95 GRILLISTI Grillihiili 30L Laadukas hiili, jonka raaka-aineena käytetään ainoastaan pyöreätä lehtipuuta. BIOLAN Puutarhan Musta Multa Kompostilannoitettu multaseos, joka sopii käytettäväksi kaikkialla puutarhassa! 4 SÄKKIÄ! 10 NESTE OIL Pienkonebensiinit 5 L Pienkoneille optimoidut 4-tahtija 2-tahtibensiinit. NORM. 18,95 € 16 95 NESTE OIL Kaasupullojen vaihdot 11 KG 18 95 Tarjoukset ovat voimassa 30.7.2016 asti tai niin kauan kuin varattuja eriä riittää. Tervetuloa! Tarjoukset ovat voimassa 30.7.2016 asti tai niin kauan kuin varattuja eriä riittää. KAIKKI EDULLISESTI!
24 Tortone 2016 PERNIÖ Heikkiläntie 4, 25500 PERNIÖ puh. 040 1769 451 PALVELEMME ark. 7-21, la 7-19 ja su 11-18. Tavallista parempi ruokakauppa TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBO OKISSA ! tavallista parempien, paikallisten valikoimien KESÄKAUPPA TOIVOTTAA HYVÄÄ KESÄÄ! T. K-supermarket Perniön kauppiaat Anette ja Jukka-Pekka henkilökuntineen!